Kasvatuspsykologia,
luento 2
Luennolla
pohdimme etenkin sitä, mitä on tutkiva opettajuus. Tässä muutamia ajatuksia
siitä.
·
Tutkiva opettajuus näkyy opettajan arkityössä, kun hän hankkii tietoa
erilaisista asioista. Opettaja ammentaa tietoa niin kentältä kuin tieteestäkin.
Omat kokemukset ovat niitä eniten tietopankkia rikastuttavia hetkiä, mutta kun
on kyseessä monialainen kasvatustiede, tulee olla jatkuvasti muutenkin ”ajan
hermolla”. Meidän tulee olla monen alan asiantuntijoita ja jatkuvasti sisäistää
uutta tietoa mediasta, tutkimuksista ja maailmalta.
·
Meidän tulee tietää erityisesti se, mistä on kyse lapsen kohdalla.
Olemme kiinnostuneita ihmisistä yleensä, mutta opettajuudessa etenkin lapsi ja
lapsen tarpeet ovat näkökulmana.
·
Saamme tukea lapsen käytöksen ymmärtämiseen tänä päivänä neurologiasta
ja erilaisista luonnetutkimuksista (motivaatio), joten kaikkea tietoa ei
tarvitse itsenäisesti tulkita ja ymmärtää. Lapsen käytöksen tueksi saadaan
diagnooseja ja muita selitysmalleja, jotka auttavat meitä eteenpäin arjen
työssä. Tärkeintä on, että ymmärrys on silloin lapsen puolella.
·
Tutkivaan opettajuuteen kuuluu taito tulkita omaa työtä. Tulee osata
tutkia, soveltaa ja tarvittaessa muuttaa omia toimintamalleja. Täytyy olla
jatkuvasti kriittinen omaa työtä ja ajattelua kohtaan ja kyseenalaistaa omia
valintoja.
·
Koulu tai päiväkoti tulee nähdä kehittyvänä organisaationa, joka on
siis jatkuvassa muutoksessa. Rutiineihin ei saa liiaksi tuudittautua. Jollain
tavalla täytyy kyetä myös osallistumaan kehityskeskusteluihin, työryhmiin ja
tiimeihin. Osoittaa kiinnostusta ja hankkia tietoa siitä, mikä on tilanne tässä
koulussa nyt, miten siitä saataisiin jollain tapaa toimivampi ja toisaalta
milloin tavoitteet on saavutettu.
·
Tutkiva opettaja osaa soveltaa teoriaa ja käytäntöä, ja ymmärtää
niiden eron, mutta toisaalta vaikutuksen keskenään.
·
Opettajan pitää työssään kyetä kasvua tukevan toiminnan suunnitteluun
ja toteutukseen. Se on kaiken opettajatyön perusta.
·
Tutkiva opettaja haluaa hankkia oppilastuntemusta ja tuntee menetelmät,
joita on sopiva käyttää. Opettaja on kiinnostunut oppilaista yksilöinä, ryhmänä
ja yhteisöinä.
·
Opettajan tulee osata eriyttää opetus ja kasvatus. Raja on vaikea
määritellä, jolloin tulee olla tarkkana, mihin kaikkeen voi lapsen kohdalla
puuttua. Mikä on opettajan tehtävä ja rooli, mikä selkeästi kodin ja
vanhempien. Ensisijaisesti opettaja valmistaa lasta jatkokoulutukseen ja
työelämään, lapsen vanhemmat elämään yleensä. Ala-asteella opettajan rooli
nähdään silti voimakkaasti myös kasvattajana, kun lapsi tarvitsee koulupäivän
aikana yleisiä ohjeita elämää varten.
·
Tutkiva opettaja osaa pyytää apua ja muistaa kollegoiden olemassa
olon.
·
Tutkiva opettaja osaa ja haluaa ottaa kantaa ajankohtaiseen
kasvatuskeskusteluun.
Proffamme
oli itse aikanaan ollut Lauri Rauhalan opissa, joka siis nyt lähenee jo 100
vuoden ikää. Hän julkaisi kirjan vain noin vuosi sitten, ja tutustuimme hieman
hänen kiinnostavaan ideologiaansa todellisuuden tasoista. Todellisuudentasojen
voidaan ajatella koostuvan kehollisuudesta (olemus, fyysinen keho),
tajunnallisuudesta (mieli, ajattelu, tunteet) ja situationaalisuudesta
(ympäristö jossa ihminen on, myös esimerkiksi ihmissuhde.)
Nämä
olemassaolon muodoiksikin kutsutut tasot voidaan ajatella kuuluvan ihmisyyteen,
joka ei täysin toteudu jos jokin on vajanainen tai puuttuu. Ihminen on siis
ajatteleva ja tunteva kehollinen kokonaisuus, joka ilmentyy aina jossakin
ympäristössä.
 |
| Eiliseltä kävelylenkiltä |
Tieteellisen tiedon
hankkiminen
Koska
ihminen on niin kovin moninainen, on hankittava tietokin moninaista. Aina kun
käsittelemme tietoa joka suuntautuu ihmiseen, voimme arvata, ettei asia ole
kovin yksiselitteinen tai yksinkertainen.
Toki
kaikkea ihmisyyttäkin tarkasteleva tutkimus saa lähtökohdat
luonnontieteellisistä perinteistä. Emme voi koskaan täysin sivuuttaa biologiaa
ja esimerkiksi perimää. Luonnontieteen piiristä saamme tutkimusta, joka on
esimerkiksi objektiivista, yleistettävää ja mitattavaa. Jotain, mitä voidaan
loogiseksikin kutsua.
Ymmärtävä,
tulkinnallinen perinne on mielestäni se riisipuuron kaneli, väriä antava
mauste. Silloin menemme tajunnan tasolle, tilanteisuuteen ja esimerkiksi
kulttuuriin ja kieliin. Voimme lähestyä tutkittavaa asiaa esimerkiksi
hermeneuttis-fenomenologisesti. Hermeneuttis tarkoittaa yksinkertaisesti
kuvattuna sitä, miten ihminen mielessään kokee asian ja fenomenologia sitä,
miten saada tietoa jostakin etäisestä asiasta (esimerkiksi historiasta, jonne
on esimerkiksi mahdotonta matkustaa paikan päälle). Erilaisen tutkimuksen pohjalta
sitten luodaan tulkintoja, joista myöhemmin voidaan soveltaa teorioita.
Mikä sitten on
teoria?
Teoria on
järjestäytynyt, integroitu kokonaisuus joka kuvailee ja selittää jotakin
ilmiötä. Teoria ohjaa ja antaa merkityksen jollekin havainnolle. Samalla
ymmärrys ilmiöstä lisääntyy, ja toimintaa voidaan kehittää. Teoria ohjaa siten
myös tutkimusta.
Tutkimuksen
menetelmiä
1.
Kokeellinen tutkimus
Tämän
taustalle voimme varmasti hyvin vahvasti asettaa muutaman henkilön, J.B Watson
ja B. F Skinner (psykologian tieteellistyminen ja behaviorismi). Kokeellinen
tutkimus toteutuu esimerkiksi laboratorioissa, joissakin keinotekoisesti
luoduissa tilanteissa. Useimmat ovatkin varmaan tutustuneet Pikku - Albert
kokeeseen, jossa pojalle esiteltiin kaikenlaisia karvaisia eläimiä. Rotan
kohdalla Albert säikäytettiin kovalla äänelle, joka aiheutti sen, että poika
pelkäsi ensin rottaa, lopulta jopa joulupukin valkoista partaa. Albert
ehdollistui rottaa kohtaan ja yhdisti nyt muutkin karvaiset asiat siihen
kovaan, pelottavaan ääneen. Mielestäni koko koe oli hyvin epäilyttävä ja voin
hyvin ymmärtää Albertin pelon. Hän näyttää kovin vaivaantuneelta kokeen
kaikissa vaiheissa. Videon pääsee katsomaan täältä.
2.
Ex post facto – tutkimus
Selvitetään
esimerkiksi sellaisen trauman vaikutuksia, joka on jo tapahtunut. Näissä
kokeissa ei siis aiheuteta tutkittaville mitään uusia reaktioita, vaan ne ovat
jo olemassa.
3.
Survey – ja korrelaatiotutkimukset
Kartoittava
tutkimus, jossa halutaan saada tietoa suurista joukoista tai kokonaisuuksista.
Esimerkkinä PISA – tutkimukset. Korrelaatiotutkimuksessa on usein kaksi
tekijää, joiden suhdetta tulkitaan ja analysoidaan.
4.
Kuvaileva tutkimus
Havainnointiin
ja etnografiaan perustuvat tutkimukset.
5.
Testit ja kokeet
Hankitaan
tietoa esimerkiksi testien avulla. Yksi tunnettu esimerkki on ÄÖ – testi.
6.
Tapaustutkimukset
Psykologiassa
usein käytetty tutkimusmuoto. Voidaan ottaa esimerkiksi yksi henkilö, tapaus,
tutkimuksen kohteeksi.
SITTEN
JOTAIN IHAN MUUTA
Meillä oli
alkoi myös kotitaloustunnit, joissa siis jatkossa kokkaillaan. Tällä kertaa oli
ainoastaan kuivaa johdantoa, josta ei varmaan kannata sanoa mitään. Ryhmällemme
tuli tehtäväksi valmistaa parsakaalisosekeittoa seuraavalla kokkailu kerralla,
joten kehittelin reseptin jota kokeilin tänään. Tuli tosi hyvää! Tästä määrästä tosin syö varmaan melkein 5 henkilöä, joten en taas tiedä minne kaiken lopun säilön.. Voisikohan siitä suurustaa vaikka pastakastikkeen?
 |
| Parsakaalisosekeitto |
4-5 annosta
2 parsakaalia
puolikas purjo
1-2 valkosipulinkynttä
1 rkl margariinia
7 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
2 dl ruokakermaa
mustapippuria ja suolaa
2 rkl manteleita
persiljaa
Paloittele parsakaalin
nuput ja varsi (säästä muutama nuppu koristelua varten). Käsittele purjo (halkaise, huuhdo ja paloittele). Hienonna
valkosipulin kynnet ja kuullota purjoa ja valkosipulia rasvassa kattilassa. Kaada kattilaan vesi, lisää kaalit ja
kasvisliemikuutio. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä noin 15 min, niin että kaalit
pehmenevät. Soseuta kaalit ja sipulit keitinvesineen sauvasekoittimella. Lisää
keittoon ruokakerma ja kiehauta. Mausta pippurilla ja suolalla.
Paahda pähkinöitä ja manteleita paahda pannulla tilkassa
oliiviöljyä. Lisää ne keiton päälle ja kruunaa komeus vielä pesiljalla ja parsakaalin nupuilla.
Tähän sopii mainiosti myös oliiviöjyllä valellut ruisleivöstä paloitellut lastut, joita voi paahtaa vaikka uunipellillä puol h ja murustaa sitten keiton sekaan!
Savonlinna
tarjosi eilen pikkulauantain muodossa meille viihdettä, kun Brädi esiintyi
yhdessä yökerhossa. On muuten hassua, miten täällä juhlitaan tiistaisin, kun
lähes kaikkialla muualla kyseinen päivä on keskiviikko. On myös todella hassua,
ettei koko kaupungissa ole mikään auki klo 23 jälkeen! Paitsi pieni grilli,
josta emme saaneet niitä jäätelöitä, joita ihan hulluna olisimme kaivanneet..
Brädi oli
silti ihan jees!
