Köksäluento!

Kotitaloustiede on nuori ihmistiede, luento 1

Nyt päästiin siis jo pääaineen kimppuun, mistä olin ihan mielissäni. Luennolla ehkä jopa selvisi, mitä tämä pääaine pitää sisällään ja mitä se sellainen kotitaloustiede nyt oikeasti sitten on.

KOTITALOUSTIEDE, mitä se on?

·         Lähti aikoinaan filosofiasta, jota voidaan siis pitää äititieteenä. Kasvatustieteeseen keskeisesti liittyy tiedon siirtäminen ja välittäminen sekä kasvun ohjaaminen. Kautta aikojen on työvälineiden valmistusta opetettu jälkipolvelle ja metsästystaitoja siirretty isältä pojalle, eli harjoitettu kasvatustoimintaa. Filosofit ymmärsivät kasvatus ajatuksen mahdollisuuden itsenäisenä tieteenalana, sillä se on niin merkittävä jo ihmisen kasvun ja kehityksen kannalta.

·         Substanssina asuminen, ruokataloudenhoito ja toisista huolehtiminen.

·         Tutkii yksiköissä toimivia henkilöitä tai yhteisöjä ja toisaalta ympäristöjä, joissa toiminta tapahtuu.

Kotitaloustieteen kolme päätehtävää

• Selvittää kotitalouteen liittyvien asioiden, ilmiöiden ja tapahtumien teoreettisia perusteita

• Tutkia kotitalouden ilmiöitä

• Empiirinen tehtävä (voimavarateoria, eli voimavarojen suuntautuminen)

KÄSITTEET

Kotitalous = johtuu kantasanoista koti a talous. Koti on fyysinen asunto, muta myös paikka, jossa tunnesiteen luotu perhe asuu.

Perhe = Vähintään yksi vanhempi ja ja lapsi; heistä muodostuva sosiaalinen ryhmä. Sosiaalitieteissä perheen käsitteellä korostetaan perheeseen kuuluvien keskinäistä yhteenkuuluvuutta, sosiaalisia siteitä, valta- ja vastuusuhteita, jäsenten henkilökohtaisia ominaisuuksia ja sosiaalisen ympäristön vaikutuksia.

Ekonomia = Johtuu kreikan kielen sanasta Oikos, mikä tarkoittaa taloa. Ihmisen luoma kulttuuri, asuminen, elämismaailma, perhe, koti ja talous muodostavat systeemin, jossa kaikki ovat läsnä samanaikaisesti.

TUTKIMUSPARADIGMA

Tekninen (pyritään kehittelemää esimerkiksi tehokkaampi pesupulveri)

Teoreettinen (tehdään esimerkiksi kokeellista ruoanvalmistusta)

Hermeneuttis-fenomeloginen (ihmistieteellinen lähestyminen, hakee vastauksia esimerkiksi kysymyksiin ”miksi ihmiset käyttäytyvät näin?”)

Emansipatorinen (kriittinen tiedonsiirto)

OIVALLUKSIA

• Proffa laittoi meidät heti alkuun miettimään tulevien gradujen aiheita. Saatoimme olla hieman hämillämme, nytkö pitäisi jo tietää? Itse koin vatsapohjassa myös innostusta, tai kauhistusta. En ole ihan varma. Ajatuksena tässä on menetelmä, jossa oppilaille aletaan vaikka puhua jotain täysin vierasta kieltä. Ymmärtämättömyys voi toisaalta turhauttaa, toisaalta haastaa ja motivoida oppimaan entistä suuremmalla tarmolla. Gradun kehiin heittämällä pfoffa siis herätteli meidän kenties vielä nukkumaa motivaatiotamme.

• Kotitaloustiede on lähtenyt ihan tavanomaisen hyvinvoinnin tavoittelusta. Haluttiin esimerkiksi ihan konkreettisesti parantaa sota-ajan lasten terveyttä, hygieniaa ja ravitsemusta. Oli tarpeellista kehittää tiede ja koulutus, joka ohjaa tähän suuntaan.

• Meidän kotitaloustieteemme on jotain ihan erilaista, kuin esimerkiksi Turkissa vastaava tiede. Siellä köksää opiskelevat ainoastaan tytöt yläasteella. Kotitaloustieteeseen kiinnostavan, merkityksellisen lisän tuo siis kulttuurisidonnaisuus. Tämä tiede toteutuu käytännössä hyvin eri tavalla eri maissa (tuo lisämahdollisuuksia muun muassa gradua ajatellen!)

• Suomen sisälläkin on yksiköitä, jotka toteuttavat omaa kulttuuriaan vallitsevasta normista

huolimatta. Esimerkiksi Suomessa asuvat afrikkalaiset perheet eivät samalla määrin hyödynnä tai osta yhteiskunnalta palveluita, kuten suomalaisperheet. He hoitavat sukunsa vanhukset omien kotiensa sisällä, naiset eivät usein ole työelämässä vaan hoitavat kotia ja lapset ovat ensisijaisesti niitä, joilta saadaan apua kotitaloustyössä. Ruokaa valmistetaan suuria määriä kerralla ja usein raaka-aineista asti itse. Suomalaista arkipäivää ovat yhdelle henkilölle pakatut einesvalmisteet ja ostetut siivouspalvelut.

AJANKOHTAINEN ARTIKKELI

 

Kimmo Taskinen

 HS 4.9.2013

Uutena muotidieettinä 5:2 

Paastopäiviin perustuvan 5:2-hittidieetin luvataan pudottavan painoa, ehkäisevän diabetesta, syöpää ja Alzheimerin tautia.

Viitenä päivänä viikossa syödään mitä tahansa, kahtena päivänä noin 500 kalorin verran. Niin toimii suosioon noussut pätkäpaastodieetti, joka tunnetaan nimellä 5:2.

5:2 tuli tunnetuksi keväällä, kun Yle esitti brittiläisen toimittajan ja lääkärin Michael Mosleyn dokumentin aiheesta. Mosleyn mukaan tilapäinen nälkiintyminen paitsi pudottaa painoa myös alentaa riskiä sairastua diabetekseen, syöpään sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

Ravitsemusgenomiikan ja -genetiikan professori Matti Uusitupa Itä-Suomen yliopistosta neuvoo laittamaan jäitä hattuun. Uusitupa ei pidä dieetin tieteellistä pohjaa vankkana.

"Ei ole tehty pitkän aikavälin tutkimusta, miten 5:2-dieetti vaikuttaa ihmisiin. Joitakin pätkäpaastomenetelmiä on tutkittu, mutta lyhyellä aikavälillä. Lisäksi suuri osa tutkimuksista on tehty koe-eläimillä."

Uusitupa uskoo, että pätkäpaasto voi kohentaa ihmisen terveyttä – mutta syy on ainoastaan laihtumisessa. Yleensä terveydentila kohenee, kun laihtuu.

"Pätkäpaasto on yksi tapa laihtua, mutta ei sillä ole mitään erityisiä etuja. Ei siitä toisaalta ole terveelle ihmiselle haittakaan", Uusitupa sanoo.

"En silti suosittele sitä normaalipainoiselle, joka haluaa vain parantaa terveyttään. Jos haluaa esimerkiksi alentaa kolesteroliaan, se tehdään vähentämällä kovaa rasvaa ja syömällä kuituja, ei millään 5:2-dieetillä."

Koko jutun voi lukea täältä.

LOPPUKEVENNYS

Viikonlopun vietin kotikotona, oli mukavaa. Yksi tärkeä ihminen täytti vuosia ja sai viettää perheen kanssa aikaa. Viikonloppuun kuului luonnollisesti hyvä ruoka! Tässä muutama resepti

Nopea ciabatta leipä

1 tl leivinjauhetta
0,5 tl ruokasoodaa
0,5 tl suolaa
n. 4 dl jauhoja (itse käytin gluteenitonta jauhoseosta)
1 purkki 2% viiliä
0,5 dl öljyä

Päälle pieni kourallinen juustoraastetta, ripaus sormisuolaa ja kuivattua rosmariinia.

Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää sitten viili ja öljy. Seos saa jäädä tahmaiseksi. Vuoraa esimerkiksi pieni uunivuoka leivinpaperilla ja kaada seos vuokaan. Ripottele päälle juustoraaste, sormisuola ja rosmariini. Paista ciabattaa 200°C noin 25 min.

Päälle voi paiston puolivälisssä pirskottaa vettä, jotta kuoresta tulee ihanan rapea. Sisällys jää meheväksi ja pehmeäksi.

katkarapu-kasvispaella

5 annosta

2 paprikaa (ota vaikka punainen ja keltainen niin saat kivasti väriä)

1 kesäkurpitsa

1 rasia (200 g) herkkusieniä. Itse käytin säilöttyjä.

1 pussi pakastekatkarapuja

2 rkl öljyä

1 sipuli

2 - 3 valkosipulinkynttä

2 rkl pinjansiemeniä

1 tl kurkumaa

2 dl pitkäjyväistä riisiä

2 dl appelsiinimehua

5 dl vettä

Ripaus suolaa, mustapippuria, pizzamaustetta ja chiliäkin halutessaan

Päälle runsaasti hienonnettua persiljaa

Halkaise paprikat, poista kodat ja paloittele. Paloittele kesäkurpitsat. Viipaloi sienet. Kuumenna pannulla (kasari on varmaan parempi) puolet öljystä ja paahda siinä sieniä ja kasviksia muutama minuutti. Nosta seos syrjään. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuullota sipulit ja pinjansiemenet lopussa öljyssä. Lisää joukkoon kurkuma ja riisi ja kääntele, kunnes öljy on imeytynyt riisin. Lisää mehu ja vesi. Anna kiehua kannen alla puolet riisin kypsennysajasta, lisää sitten kasvikset ja mausteet ja anna riisin sitten kypsyä loppuun (kaikki neste imeytyy). Lisää viimeiseksi hienonnettua persiljaa ja nauti!