Ruokajuhlaa

Kyllä on kuulkaa melkoista ruokajuhlaa tämä koulunkäynti nykyisin; minulla on jopa 4 riokademoa esiteltävänä! Ensimmäiseksi coctail - tilaisuus kevennetyllä menulla. Seuraavaksi juhannuks maanantailta; grilliruokaa, kesäisiä salaatteja, raikkaita hedelmiä, mansikoita ja boolia.. Tiistaina sitten vietettiin Suomalaisen ruokakulttuurin juhlaa, ja tänään keskiviikkona sitten vappua.  

 Coctail - tilaisuus 10.2

Tunnin alussa kävimme läpi perinteisiä etikettiin kuuluvia asioita ja seikkoja coctail - tilaisuuden pukukoodista, käyttäytymisestä ja tilaisuuden muodollisuudesta. Joillain oli kokemuksia myös coctail - tilaisuudessa tarjoilemisesta. Ohjeistuksen päätteeksi pääsimme keittiöön puuhastelemaan, menu oli seuraavanlainen;

• Meloni-vihersalaatti sitruuna vinaigretillä
• Kevennetty coleslaw
• Kreikkalainen peruna-tsatsikisalaatti
• Pesto-kanasalaatti
• Kasvis-rieskarullat
• Kasvis-minihampurilaiset
• Patonki      
• Syrnikit rahkamoussella ja hilloraidalla
• Suklaamoussekakku   

Ideana oli toteuttaa perinteisesti aika raskaiksi koettuja ruokia kevyemmin vaihtamalla käytetettyjä raaka-aineita. Meidän keittiössä tehtiin peruna-tsatsikisalaattia, jonka tsatsiki tehtiin rasvattomasta jogurtista. Leivoimme myös patonkia, jonka taikinaan piilotettiin suolakurkkua, juustoraastetta, fetajuustoa ja punajuurta. Patonki oli hassun värinen ennen uuniin menoa, suorastaan vaaleanpunainen! Patonkiin ei näin ollen tarvinnut mitään levitettä. Päivä oli hauska ja kaikki olivat pukeutuneet hienosti, korkkareita myöten.

Juhannus 16.2

Kävimme läpi omia juhannusperinteitämme, puheenvuoroissa tuli ilmi juhannuskokkoja, saunaa, mökkeilyä ja kaupungin tyhjenemistä asukkaista. Omat juhannukseni olen viettänyt kaupungissa, ja toisaalta sellainen rauha, joka kaupunkiin kyseisenä aikana laskeutuu on ihan kivaa sekin. Pienenä juhannus oli perhejuhla, nykyään vietän sen ystävien seurassa. Lempijuhlastani ei ole kyse, sillä meillä ei ole ikinä ollut omaa kesäpaikkaa. 

Meidän keittiössä valmistui crostinit parmakinkulla balsamicolla. Leivoimme myös patongin itse. Crostinien päälle leviteltiin creme fraiche täyte sekä viikuna kääräistynä parmakinkkuun. Helppoa ja herkullista!

Ohje

Puolikas patonki
2 rkl oliiviöljyä
merisuolaa
mustapippuria
1 dl Arla Keittiö Creme fraichea
1 dl Arla Apetina juustoa
5 aurinkokuivattua tomaattia
4 kpl viikunoita
4 viipaletta ilmakuivattua kinkkua
50 g rucolaa
1 rkl balsamicoa 

Kuumenna uuni 225 asteeseen. Leikkaa patonki n. ½ cm paksuiksi viipaleiksi. Sivele patonkipalojen molemmat puolet oliiviöljyllä ja ripottele päälle suolaa ja pippuria. Paahda viipaleita uunissa, kunnes ne saavat kullankeltaisen värin. Murskaa salaattijuustokuutiot ja hienonna aurinkokuivatut tomaatit. Sekoita joukkoon creme fraiche. Levitä seos patonkiviipaleiden päälle. Leikkaa viikunat lohkoiksi ja kinkku pieniksi paloiksi ja aseta leipäviipaleiden päälle. Ripottele päälle rucolaa ja pirskota päälle balsamicoa.

 

Lisäksi teimme lettuja, joiden taikina oli seissyt viikon ennen paistoa! Taikinassa oli vehnäjauhojen lisäksi myös ohrajauhoja. Letut oli helppo paistaa pitsireunaisiksi.  Muissa keittiöissä valmistettiin ihanaa maustettua yrttiricottaa, ryynirieskaa munavoilla, avocado - vihersmoothieta, grillivartaita, kurkku-lime-korianterisalaattia, mansikkapiirakkaa, oliivi-mozzarellasalaattia, kanavartaita, sienivatruskoita, hunajamelonia ja ilmakuivattua kinkkua sekä raparparikiisseliä valkosuklaalla. 

Suomalainen ruokakulttuuri 17.2

Tämän kyseisen opetuskerran pidin minä työparini kanssa. Aloitimme kattavalla power point - esitelmällä, jonka jälkeen aloitettiin työt keittiöissä. Ruoanvalmistuksen osalta meidän oli tarkoitus perehtyä etenkin jälkiruokiin ja niissäkin paseeraukseen ja hyydyttämiseen. Suunnittelimme sitten hyvinkin modermia naposteltavaa, koska ajattelimme että perinneherkkuja tulee vastaan varmaan  muillakin kerroilla (esimerkiksi edellisen päivän juhannuksena oli joitakin tuttuja suomalaisia ruokia). Valmistimme sieni-saaristolaisleipiä, lakkavanukasta, puolukka-marenkipiirakkaa, pororullia, uunijuustoa ja lapinsalaattia leipäjuustolla. Ennen ruokailua lauloille lipun ympärillä lippulaulun ja ruokailun aikana meillä oli suomivisa. Kaikki sujui hyvin ja aikataulussa oli ilmaa. Koulussa oli tiistaina lisäksi liikuntapäivä, joka aiheutti minulle muutaman ylimääräisen harmaan hiuksen. Onneksi päivä sujui kaikkineen tosi kivasti ja menu oli onnistunut! Palautteessa meitä kuvattiin sanavalmiiksi, reippaiksi ja iloisiksi. Tästä on hyvä jatkaa matkaa opettajuuteen. 

  

 Vappu 18.2

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä sitten vappu. Tämä olikin hauskaa, sillä sain taas pitää tuntia, mutta nyt yhdessä ryhmän kanssa. Menimme jo hyvissä ajoin opetustilaan valmistelemaan; laitoimme paistin uuniin, paloittelimme hunajamelonin pakkaseen ja teimme paikkakortit. Yksi ryhmäläiseni oli osannut mennä kyselemään kaupoista tapettirullien jämiä, joista saimme kivoja paikkakortteja ja jopa tabletit pöytiin. Aloitimme myös pöytien roudaamisen ja koristelun ennen kuin "oppilaamme" saapuivat luokkaan. Sima oli tietenkin pullotettu jo aiemmin, noin viikko sitten, jotta sitä päästiin nauttimaan vappujuhlassa.

Kun opiskelijat saapuivat, aloitimme heti reippaasti rastityöskentelyn. Meillä oli 3 rastia:

1. Paloturvallisuus - palohälyttimet ja palon sammuttaminen (rastilla käytiin läpi paloturvallisuusasioita, tutustuttiin palohälyttimiin ja palopeitteeseen. Käytännön esimerkit, kuten vappumunkkien paistaminen)
2. Vappumarssi (banderollin valmistaminen, johon saa laittaa sloganeita, risuja ja ruusuja. Aiheet saivat olla globaaleja tai sitten ihan vain esimerkiksi yliopiston sisäisiä asioita. Yksi ryhmä kirjasi esimerkiksi "hinta nousee, laatu laskee", joka koski Amica ravintolan ruokia)
3. Omat vappuperinteet (rastilla juteltiin julisteen inspiroimana omista vappuperinteistä)  

Rastien jälkeen käytiin reseptit läpi. Omalla vastuualueellani oli vappumunkit, joiden valmistuksessa ja koristelussa sai olla luovuus valloillaan; munkin sai tehdä pyöreäksi tai rinkiläksi, kuorruttaa sokerikuorrutteella ja värjätä elintarvikevärillä, kuorruttaa suklaalla tai nutellalla ja koristella strösseleillä ja täyttää halutessaan hillolla tai esimerkiksi nutellalla ja hasselpähkinärouheella, kuten yksi ryhmä teki. Munkkitaikina oli sellainen internetin löytö, jossa taikinaa ei kohotettu taikinana vaan ainoastaan munkeiksi muotoiltuna. Toimi hyvin! Menussa oli lisäksi seuraavia ruokia;

• Alkumalja (appelsiinimehua, sitruunakivennäisvettä, granaattiomenaa, jäisiä hunajamelonipaloja)
• Välimerellinen makaroonisalaatti (tomaatti, sipuli, aurinkokuivattu tomaatti, maissipasta, mozzarella)
• Vihersalaatti hunajamelonilla (tomaatti, kurkku, rucola, oliiviöljy, hunajameloni, itsetehty krutonki)
• Bostonleipä (pestoa, juustoraastetta, persiljaa)
• Paahtopaisti ylämaankarjasta (esiruskistus, mausteiden hierominen lihan pintaan, sitruunaviipaleet ja uuniin 1,5 h)
• Hedelmärahkan (rahkaa, banaania, säilykemangoa, kuohukermaa, sokeria)
• Vappumunkit ja sima

 Ryhmällemme jäi kattamis, koristelu ja ohjausvastuu, mutta koska meitä oli monta, oli tunnelma aika rento. Laitoin meille vappumusiikkia pyörimään ja työt sujuivat joutuisasti. Ennen ruokailua lakitimme pässin (kuten Savonlinnassa on tapana) ja lauloimme caudeamus igiturin. Ruokailu oli tehty ympyrän muotoon, joten vappumarssit pystyttiin mukavasti käymään läpi suolaisen ja makean välissä. Iltapäivä oli oikein onnistunut ja saimme hyvää palautetta! Loppuun kuvapläjäys;

 

Uusi koti

Nyt on midsommarkin jo juhlittu ja muutenkin tää on niin kesää. Suurimman osan ajasta olen vain nauttinut olostani ja tehnyt juuri niitä asioita, joita haluankin. Ilmat ovat hellineet ja tämä albiino on saanut ehkä pienen päivetyksenkin - ilman auringonpalvontaa!

 

Rannalle en ole vielä ehtinyt, mutta muuten olen oikein tyytyväinen kesäohjelmaani. Arkipäivät teen töitä (siisti sisätyö jossa ei ole mitään jännittävää, mutta viihdyn) ja illat treenailen. Viikonloppuisin tulee sitten lähes aina vaihdettua kunnolla vapaalle, valvottua ystävien kanssa kesäyön pikkutunneille ja muutenkin vain sekkaillen. Tästä kesästä piti tulla kaikkien aikojen seikkailukesä, jolta se alkaa nyt selkeästi näyttääkkin.

 

Edessä on vielä muutamia festareita ja Suomalaisen kesän herkkuja, kuten saunomista ja grillailua. Porvoo näyttää parastaan myös näin kesäisin, vaikka olen ihaillut sitä lähinnä lenkkipolkujen kautta. Luonto on kuitenkin kaunis siellä kaupungin ulkopuolellakin, ja jokikadun terassilaivojen maisemat on oikeastaan jo hieman nähty. Olenkin laajentanut kaupunkirepertuaariani Porvoon ulkopuolelle ja valloittanut useampaan otteeseen esimerkiksi Tampereen ja Hämeenlinnan. Tässä kuussa pääsee piipahtamaan vielä ainakin kesäisessä Jyväskylässä ja Kuopiossa. Mikäs sen parempaa, etenkin jos sen tekee vielä hyvässä seurassa?

 

Koska rakastan tiivistää asioita muutamaan lauseeseen, kerron kuluneesta kesästä taas samalla tavalla. Kesään on kuulunut vaputta, seikkailua, ennakkoluulottomuutta, jäätelökioskilla uusien makujen tilaamista ainaisen päärynän sijaan, julkisilla matkustamista ja junassa nukkumista, lukuisia päiväunia sadepäivänä, onnensekaista univelkaa, uusia ruokapaikkoja ja kummallisia mielitekoja (kuten kanttarellikastike..), stressitöntä ruoanlaittoa ja etenkin raikkaita smoothieita, pakattuja ja purkamattomia laukkuja, matkapakkauksia, pienen koiran iloa juoksemisesta nurmikentällä, kesämökin hirsien tuoksua, laiturinnokkaan paahtavaa aurinkoa ja liian kylmää vettä, tanssimista yökerhoissa, laitureilla, saunoissa, veneessä - kaikkialla! , karaokea huumorimielessä, lavatansseihin ihastumista, parhaan ystävän viereen käpertymistä onnistuneen illan päätteeksi, auringonnousu veneestä käsin, polttarit ihanalle ja kauniille morsiamelle, särkänniemessä kiertelyä ilman ranneketta, ylihintaista katuruokaa, kirpputoreja, kotisalilla viihtymistä ja muutenkin ihania supernaisia.

 

Elämässäni on monta ihanaa supernaista, jotka tekevät tästä kesästä niin hyvän. Äitini on yksi sellainen, sen lisäksi monia ihania ystäviä ja kavereita. Juuri äsken lukaisin s-postista viestin, jossa ilmoitettiin kimppakämpän saamisesta ystävän kanssa. Syksyllä S-linnassa odottaa siis uusi koti yhden ihana supernaisen kanssa!

 

Viettäkää tekin yhtä hyvä kesä.

 

Loppuun vielä raikas smoothie ohje kahdelle

 

 

1/2 vesimelonia

2 passionhedelmää

1 banaani

1/2 pussia pakastepinaattia

minttua

jäämurskaa

 

Paloittele vesimeloni ja banaani. Kaavi passionhedelmät tehosekoittimeen ja lisää kaikki muut aineet. Vesimelonin takia smoothiesta ei tule liian paksua, vaikka ei lisätä ylimääräistä nestettä. Raikasta, hy

vää, terveellistä!

Syökää kalaa

Köksässä käsiteltiin eilen iso kala. Meidän leikuulaudallemme esksyi kampela ja lahna, ja voin kertoa, ettei niiden käsittely ollut kovin helppoa.

KALA on laaturuokaa

Kala sisältää runsaasti proteiineja, vitamiineja ja mineraaleja. Kalan sisältämärasva on terveellistä, koska siinä on runsaasti omega-3 rasvahappoja. Omega-3vaikuttaa sydämen, verisuonten ja aivojen hyvinvointiin. Kalan proteiinipitoisuus on kalorimäärään nähden suuri ja kala onkin oivallinen osa terveellistä ruokavaliota. Kalan sisältämä A-vitamiini suojaa tartunta taudeilta ja vahvistaa näköä, B-ryhmän vitamiinit estävät mm. hermostohäiriöitä ja ihottumia ja D-vitamiini on välttämätön luustolle ja hampaille.

Tunnistat tuoreen kalan tästä: ”Perushaju” on raikas, eikä liian voimakas. Haju on jossakin määrin kalalajille ominainen. Pinta on ehyt, värit kirkkaat, iho kiiltävä tai tasaisesti limakerroksen peittämä. Liha on kimmoisaa. Kun painat lihaa, syvennystä ei jää. Silmät ovat kirkkaat ja vähän ulkonevat. Kidukset ovat puhtaat ja helakanpunaiset. Jos veri on laskettu pois, kidukset ovat vaaleanpunaiset ja jäissä jäähdytetyillä kaloilla harmaanpunaiset.

SUOMUSTAMINEN

Kalan suomustaminen on yleensä tarpeen vain silloin kun kala on tarkoitus paistaa. Keitettävää kalaa ei yleensä suomusteta. Iho suomuineen sisältää runsaasti makuaineita, jotka joutuvat hukkaan, jos kala suomustetaan tai nyljetään.

 

SUOLISTAMINEN

Suolistamisen menetelmä vaihtelee kalan, mutta myös käyttötarkoituksen mukaan. Halutaanko kala säilyttää esimerkiksi kokonaisena vatsa avaamattomana. Suolistaminen kannattaa tehdä mahdollisimman huolellisesti.

Kalan sisällä on kidusten kohdilla etupuolella sydän ja sen takana vatsaa vasten iso maksa. Kidusten takana maksan ja selkärangan välissä on sappi, tummanvihreähkö pussi, jota EI saa rikkoa. Rikkoutuessaan sappi valuu välittömästi lihaan ja antaa siihen kohtaan maun. Pilaantunut kohta voidaan leikata veitsellä pois, mutta silloin tietysti menetetään lihaa.

Kalan sisällä voi myös olla mätipussit, jotka voi ottaa talteen, samoin esimerkiksi mateella maksa joka voidaan hyödyntää. 

VATSAN AVAAMINEN

Yleensä viilletään tai saksilla leikataan alapuolelta ruumiinontelo päästä peräaukkoon (tai peräaukosta kidusonteloon saakka) auki eli kidusten muodostaman V-muodon kärkeen asti. On tärkeää olla rikkomatta kalan sappirakkoa ja muita sisäelimiä, jolloin vältetään lihan maun muuttuminen.

Seuraavaksi katkaistaan kiduksien ja leuan välinen jänne. Kidukset ovat vielä toisesta kohtaa kiinni, joka voidaan saksilla kiduksista tarttuen vääntää irti tai veitsellä viillellä niin että kiduksiin ei tarvitse ollenkaan tarttua käsin. Nosta kidukset pois, jolloin niiden mukana seuraa suoli.

Vatsaontelo voidaan myös avata viiltämällä veitsellä peräaukon etupuolella olevat kaksi evää irti, jollen vatsaan tulee reikä. Tästä käsin on helpompi veitsellä viiltää sisäelimiä rikkomatta kidusonteloon saakka ja peräaukkoon saakka.

SELKÄPUOLEN AVAAMINEN

Kalan avaaminen selkäpuolelta sopii esimerkiksi täytettäville kaloille, hauelle ja kuhalle. Tällöin selkäosan lihat kypsyvät tasaisemmin täytteen kanssa. Viillä veitsellä pitkittäin selkärangan kummallekin puolelle viillot, niin että pään ja pyrstön lähelle jää viiltämätön osuus. Katkaise saksilla poikittain selkäranka viillon päätöskohdasta. Selkärankaa jää siis pään ja pyrstön lähelle palaset. Poista selkäranka selkäevineen ja niiden välissä olevine ruotoineen. Puhdista vatsaontelo ja poista kidukset.  Ahvenen voi avata selkäpuolelta katkaisemalla toisen puolen selkäruodot selkärangan vierestä.

HAUEN KÄSITTELY

Meille oli varattuna kaksi isoa haukea, joiden käsittelyyn tutustuttiin hieman paremmin. Hauen käsittelyssä pätee tällaisia sääntöjä:

Hauki kannattaa avata veitsellä viiltäen vatsaevät pois pyrstön puolelta leikaten. Kummatkin samalla irrottaen ne lähtevät palana joka muodostuu kovemmasta evien osasta. Tällöin vatsaan tulee aukko.

Avaa veitsen kärjellä aukosta maha keskeltä auki aivan pään kidusontelon loppuunasti (V:n kärkeen) samalla varoen vioittamasta sisäelimiä. Sormella voi auttaa pitämään sisäelimet veitsen kärjen tieltä poissa. Samoin myös peräaukkoon asti auki.

Työnnä peräaukon etupuolella suunnilleen peukalo kalan selkärangan päällä olevan valkoisen uimarakon alle ja sen läpi toiselta puolelta ulos. Vedä valkoinen kalvo irti peräaukon puolelta ja sen jälkeen sitä päätä kohden vetäen revi uimarakon mukana sisukset irti. Varo rikkomasta sappea (vihreä pieni pussi).

Käsittelyä jatketaan yleensä fileroimalla.

HAUEN FILEROINTI

Ota päästä kiinni hauen selkä itseesi päin, leikkaa veitsellä poikittain kalaan nähden rintaevän takaa kohti päätä ja etsi veitsellä kaikki niskassa olevat lihat fileeseen myös mukaan.

Käännä veitsi niskassa terä osoittamaan kohti pyrstöä. Katso että veitsen kärki on mahaliepeen alla, eikö leikkaa kylkilihoja. Leikataan veitsellä poikittain seuraten mahdollisimman läheltä selkärankaa pyrstöä kohden ja peräevän ja selkäevän päältä pyrstöön asti. Katso veitsen asento niin että lihaa ei jää liikaa selkärangan "ylle". Käännä kala sen vatsa itseesi päin ja toistetaan sama. Selkäevä ja peräevä jäävät keskiruotoon ja pää. 

HAUEN KYLKIRUOTOJEN POISTO

Paina piikki pääpuolen yläkulmaan. Käytä veistä fileen selkäpuolelta hiukan vinossa kulmassa. Työnnä veitsi pääpuolen kylkiruotojen alle, ei välttämättä tarvitse työntää aivan kärjestä, vaan selkärangan kohdalta hiukan pyrstöä kohden.

Vedä veistä hiukan vinossa kylkiruotojen alla pyrstöä kohden. Selkäevät eivät ole kuin pari senttiä pitkiä, joten irtoava kaistale ei ole tämän leveämpi. Leikkaa tarvittaessa pään selkäkulmasta ruodot irti jos et aloittanut aivan kulmasta. Irroituksen voi tehdä myös työntämällä veistä.

Kylkiruoto viilletään pois päästä pyrstöön päin. Työnnä veitsi sisään muutama sentti reunasta sisäänpäni kylkiruotojen alle. Leikkaa ne mitä jäi vielä niskan kohdalle myös irti.

HAUEN NAHAN POISTO

Paina piikki nahan läpi aivan pyrstön puolelta. Leikkaa liha nahkasta irti pitämällä veistä poikittain ja työntäen sitä kohti fileen pääpuolta niin että se kulkee aivan nahan sisäpintaa pitkin ja lihaa ei jää nahkaan.

Nahka irtroitetaan pyrstöstä päätä kohden vetäen nahan ja lihan välissä veistä. Apuna voi käyttää talouspaperia tai kalapiikkiä.

RUOTOJEN POISTO

Lihasruotojen poisto eli Y-muotoiset ruodot ovat kalan selässä kummallakin puolen. Tunnista ruotojen päät sormella, ne ovat jonona suunnilleen fileen keskikohdan selkäpuolella.  Ota fileen vatsapuoli itseesi päin ja paina piikki fileen pääpuoleen vatsapuolelle.

Viillä pääpuolelta alkaen veitsellä ruotojen kärkien vierestä eli selkäpuolelta pari mm niiden päältä "raksuttaen" kohti pyrstöä. Veitsi ei mene läpi fileen! Kun ruodot loppuvat, jatka pyrstöön asti halkaisemalla file kahteen haareen kuten frakin liepeet.

Leikkaa veitsellä selkäfilee irti niin että veitsen kärki osoittaa kalan suuntaisesti kohti sen päätä. Aloita pyrstön selkäliepeestä. Viillä ruodon päältä työntäen veitsellä kaarevasti kuin ( -sulkumerkki lihaa irti ruodoista edeten kohti päätä noin 10 cm kerrallaan. Irti lähtee siis yhtenäinen kalanmittainen selkälihassuikale.

Samojen ruotojen toiselta puolen, vatsapuolelta leikkaa aivan niiden vierestä file päästä pyrstöön asti irti. Irti lähtee siis toinen yhtenäinen kalanmittainen lihasuikale. Sen pyrstöosassa on vähän ruotoja, jotka pehmenevät kypsytettäessä ruokaa.

Käännä pala ylösalaisin eli ruodot tulevat itseäsi kohden ja jäävät leikkuulaudan ja lihan väliin. Paina piikki fileen pääpuolen yläkulmaan ja aloita leikkaamaan veitsellä vetäen terä itseesi kohden ruotojen päältä. Etene veitsi hiukan viistossa kalaan nähden koti pyrstöä. Irti lähtee siis kolmas yhtenäinen kalanmittainen suikale.

Jäljelle jääneen lihasruotopiikkien päältä voi vielä leikata hiukan lihaa irti tai käyttää suikaleen muuten. Toista toimenpiteet toiselle fileelle, hauen toiselle kyljelle. Muutaman hauen fileoinnin jälkeen ruokalautasen reunalle ei kerry viittäkään ruotoa.

TUNNIN KULKU

Ensin tutustuimme kalaan raaka-aineena, ja sehän onkin sellaisena varsin terveellinen ja hyvä. Kalaa tulisikin nauttia kolmesti viikossa, enemmänkin, mutta silloin tulee ottaa huomioon raskasmetallit jotka rikastuvat kaloihin. Itse suosin rasvaista kalaa, esimerkiksi lohta, jolloin saan kehoon paljon hyvänlaatuista rasvaa ja omega 3-rasvahappoja. Muutoin kalasta saa lihan kaltaista proteiinia, B-12 vitamiinia ja etenkin sitä meille suomaalisille kovin tarpeellista D-vitamiinia.

Kalan käsittelyyn kannattaa valita veitsi, joka joustaa hieman. Se tulee teroittaa ennen käyttöä. Työlauta kannattaa suojata (esimerkiksi sanomalehdellä ja leivinpaperilla) tai sitten puhdistuksessa tulee olla erityisen tarkka. Puinen lauta on hyvä, mutta jos se on kovin uusi, se voi imeä kalan lihas- ja verinesteitä itseensä kerryttäen näin bakteerikasvustoa. Laudan voi käsitellä 4-6 kertaa öljyllä, jolloin se ei enää ime kosteutta itseensä. Kalaa käsiteltäessä voi käyttää myös kalapiikkiä, vatsan avauksessa käteviä saksia, kalapuukkoa, suojahansikoita ja filerointiveistä. 

Katselimme muutamia opetusvideoita suolien poistosta aina filerointiin, ja sitten aloimme hommiin. Meille tuli käsiteltäväksi hauen sijasta siis lahja ja kampela, ja nämä kaverit osoittautuivat hankaliksi. Fileiden erottaminen oli kovan työn alla, mutta ainakaan emme poksauttaneet sappirakkoa ja saastuttaneet niitä paloja, jotka nyt sitten saimme kalasta irti. Ruodot keitettiin naapurikeittiössä kalaliemeksi. Lahnalta poistettiin myös ensin nahka, ja pulleasta ruhosta oli paljon helpompi irrottaa fileet, kuin pienemmästä kampelasta. Helena kyllä hieman auttoi alkuun, ettei lihaa menisi enempää hukkaan. 

Kalafileestä, kaurajauhoista (sekoittelimme ensin kaurahiutaleita hienommiksi), kananmunasta, kasvisrasvaseoksesta ja mausteista valmistettiin sitten murekemassa, ja sehän kävi helposti monitoimikoneella. Sitten vain pyörittelimme massan pulliksi, teimme koepullan mikrossa, ripottelimme tilliä päälle ja siirsimme uuniin. Näin jälkikäteen olisi pitänyt paistaa pullat runsaassa voissa, ne kuivahtivat hieman uunissa ja jäivät ”yllätyksettömiksi”. Saimme kuitenkin käsiparit vapaiksi pullien ollessa uunissa, jolloin ehdimme viimeistellä syksyisen kattauksen ja siistiä paikat. Viereisissä keittiöissä lounaan lisukkeeksi valmistui maittava omenainen salaatti sekä perunamuusi. Meitä myös hemmoteltiin, sillä joistakin juhlista saimme pöytään myös ihanaa suklaakakkua, minun onnekseni gluteenittomana ja laktoosittomana!

Meidän keittiömme valmisti pullat gluteenittomina, itse siis noudatan tällaista ruokavaliota. Etenkin silloin leipomukset jäävät hieman kuivakoiksi ja halkeileviksi, joten tästä viisaampana ensi kerralla valmistaisin pyörykät loppuun pannulla. 

Meille sattui myös pieni sekaannus perunoiden kanssa, kun luulimme että niitä valmistuu muissa keittiöissä tarpeeksi. Toisissa keittiöissä oli sama oletus, ja näin ollen lisukemuusi jäi melko pieneksi määrältään. Maku oli kuitenkin oikein hyvä. Viime kerralla hyydyttelimme marmeladeja, joita saimme myös nautiskella tällä kertaa. Ne onnistuivat suht hyvin, mutta jäivät hieman liian nestemäisiksi koostumukseltaan (niitä ei oikein saanut pyöriteltyä sokerissa).

Tämä kerta oli kaikkineen oikein opettavainen, ja keittiöstä poistui kaikkineen taas uusia taitoja omaava (kalalta pahasti haiseva) Heidi. Melko kova työ tuollaisen murekemassan tekemisessä, jos käsittelee kalan itse, joten hatunnosto niille ketkä sellaista enemmänkin tekevät!

Loppuun vielä muutama resepti, jotka lupasin.

Moussaka

 4 annosta

2 isoa munakoisoa
suolaa

Lihakastike

400g jauhelihaa (käytin broilerinjauhelihaa, mutta esimerkiksi lampaan liha olisi oikein hyvä)
1 punasipuli
2 valkosipulinkynttä
tilkka öljyä
100-150g tomaattimurskaa (yrtti tai valkosipuli)
4 rkl tomaattipyreetä
2 tl sokeria
suolaa
pippuria
oreganoa

Valkoinen kastike

1 kokonainen muna
1 valkuainen
3,5 dl maitoa
1 rkl vehnäjauhoja

Viipaloi munakoisot, aseta ne leivinpaperille ja ripottele päälle suolaa. Laita uuni lämpiämään (200 asetta) ja siirrä munakoisot sinne "itkemään". Valmista lihakastike ruskistamalla ensin hienonnettu sipuli ja valkosipulinkynnet tilkassa öljyä. Lisää liha, kun se on saanut vähän väriä lisää vielä tomaattimurska ja pyree ja mausta. Anna hautua 5-10 minuuttia.

Ota munakoisot uunista, kun niiden pinnalle on kertynyt pisaroita ja ne ovat saaneet hiukan väriä. Lisää kattilaan tilkka maitoa, ja vispaa sekaan vehnäjauho. Lisää loput maidosta ja kiehauta liedellä. Vispaa kokoajan. Ota kattila liedeltä ja lisää munat kokoajan vispaten.

Ota vuoka esiin (käytin pyöreää, noin 20 cm halkaisija). Lado pohjalle munakoisoja, sitten lihakastiketta. Tee niin monta kerrosta kuin aineksia riittää, mutta jätä päällimmäiseksi munakoisot. Kaada valkoinen kastike päällimmäiseksi. Kastike saa olla ilmavaa ja jäädä pinnalle, se paistuu siihen ikään kuin "munakkaaksi".

Paista moussakkaa uunissa 200 asteessa noin 40-50 min, suojaa tarvittaessa foliolla jotta pinta ei pala. Ripottele valmiin moussakan päälle oreganoa.

Pertoleipäset

6-8 kpl

1,5 dl kaurahiutaleita

1 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

0,5 tl suolaa

0,5 rkl hunajaa

25 g voita (tai ½ dl öljyä)

1 dl maitoa tai piimää

Pestoa

Juustoraastetta

auringonkukansiemeniä

Maitoa 

Valmista taikina sekoittamalla ensin kuivat aineet, sitten maito ja hunaja ja lopuksi öljy. Vaivaa taikinasta tanko ja jaa se 6-8 osaan (jätä hieman taikinaa sivuun koristelua varten). Leivo osat palloiksi ja litistä esimerkiksi mukia apuna käyttäen. Aseta leipäset leivinpaperille, levitä jokaisen päälle pestoa, auringonkukansiemeniä ja juustoraasetta. Muotoile ylimääräisestä taikinasta pitkä nauha, leikkaa se lyhyiksi paloiksi ja koristele asettelemalla kaksi palasta ristiin leipien päälle. Voitele leipäset maidolla.

Paista leipäsiä n. 10-15 minuuttia 175 asteessa.