Näin juuri! Olen puunaillut kotonani lähipäivinä, tehnyt perusteellisempaa siivousta. Kaikki tämä sen jälkeen, kun tutustuin googlen ihmeellisessä maailmassa pölupunkiin - se on elävä! En halua niitä omaan asuntooni, aijon taistella viimeiseen asti..
Tätä puhdistusprojektia siivitti myös Tiimarin konkurssiale. Sain askarreltua uuden leipäkorin, hankin uusia astetta kivempia pöytäpyyhkeitä ja jopa uuden keittiön maton. Nyt massu on täynnä Amican oivallista jauhelihakeittoa (ajoittain nautittuna liha on oikein hyvää), ja nyt ajattelin jakaa ajatuksia tämän päivän puhtaanapidon luennosta.
Mitä on kodin puhtaus?
- Kodin puhtautta voi tarkastella lian, saastaisuuden, ruumiillisuuden ja sukupuolieron suhteessa.
- Ihmiset tuottavat likaa sekä olemalla, että toimimalla.
- Nykyinen puhdistuskulttuurimme on vesiperustainen.
- Poistettava lika: vaarallinen, haitallinen ja häiritsevä lika
- Hyväksyttävä lika: olemassa olon tiedostus, mutta ei häiritsevissä määrin (pieni sotku voi olla kodikasta)
- Puhtaustaso määrittelee, miltä tila näyttää siivouksen jälkeen
- Puhtausvaatimus = tilan toiminnan vaatima puhtaustaso, joka saavutetaan siivoamalla
- Lika on väärässä paikassa oleva aine
- Siivoaminen on tilan haltuunottamista
- Esineet ja asiat eivät ole likaa, jos ne ovat omilla paikoillaan (kengät eteisessä, multa pihalla), mutta jos esimerkiksi kengät asetetaan pöydälle, ne ovat likaa.
- Lian eliminointi on positiivista ympäristön järjestämistä
- Lian käsite on rarojen asettamista: Miksi siivotaan, ketä varten, mitä siivotaan? Siivouskäytänteet myös kasvattavat.
- Lika koostuu aineksista, jotka kieltäytyvät asettumasta järjestykseen
- Lika on myös katsojan silmässä
- Lika häiritsee (punaviinitahra paidan helmassa voi pilata koko illan)
- Lika tarvitsee isäntäesineen (esineet, aineet, elävät oliot
- Puhdistus tuo esineen arvon esiin (kiiltävä, hieno maljakko vs. pölyinen, samea maljakko)
- 1800-luvun puolivälistä lähtien bakteerit ja muut tartunnan aiheuttajat osoitettiin terveyden tärkeiksi uhkaajiksi
- Kemiasta ja fysiikasta bakteeritietoutta = Müncheniin perustettiin ensimmäinen hygienian laitos, joka avattiin vuonna 1879
- Bakteerioppi muodostui hygienian toiseksi kulmakiveksi
- Aluksi kiinnitettiin huomiota elintarvikkeisiin kuten lihaan ja maitoon, sitten myös talous- ja viemärivesiin, teollisuuslaitosten ilman puhtauteen sekä ympäristön myrkkyihin.
- Jo 1870-luvulta lähtien oltiin varmoja siitä, että likaisuus ja siivottomuus suosivat useiden tartuntatautien esiintymistä (tuberkuloosi, kuppa, paiserutto, pilkkukuume)
- 1900-luvun alkupuolella saatiin koko maahan kunnanlääkärijärjestelmä ja terveyssisarien eli myöhempien terveydenhoitajien verkosto
- Vesijohto- ja viemärijärjestelmät
- Ravintoperäiset bakteeritaudit
- Ruoka-aineiden ja elintarvikkeiden asianmukaisen säilytyksen merkitys
- Tartuntatautien hoito ja ehkäisy
- Kotien ja työpaikkojen sisäilman hyvä laatu
Kuningas vältti peseytymistä
Ranskan kuningas Ludvig XIV eli Aurinkokuningas hallitsi vuosina 1643–1715. Muiden aikalaistensa tapaan Aurinkokuningas karttoi vettä ja saippuaa, ja hovi saikin kärsiä monarkin pahanhajuisesta hengityksestä ja hienhajusta. Lääkärit pitivät muun muassa peseytymistä syynä ruttoepidemioihin, jotka tappoivat miljoonia eurooppalaisia vuoden 1347 jälkeen. Taudinaiheuttajan epäiltiin kulkevan elimistöön ihoon imeytyvän pesuveden mukana. Aurinkokuningasta pidettiin kuitenkin siistinä, sillä hän pirskotteli käsilleen viiniä ja vaihtoi vaatteita kolmesti päivässä.
Huono hygienia aiheuttikin katastrofin
Vasta 1700-luvun puolivälissä eurooppalaiset alkoivat taas peseytyä kunnolla, ja myöhemmin ymmärrettiin, että veden pelolla oli ollut katastrofaaliset seuraukset: kirput levittivät ruttoa, ja ne viihtyivät hyvin epähygieenisissä oloissa.
