tiistai 28. tammikuuta 2014

Lainaa, velkoja..

Raha, raha ja raha. Sellaista se vaan on! Minulle raha ei ole niin oleellinen asia, mutta maailmalle sitäkin tärkeämpi. Jotta missään olisi mitään järkeä (esimerkiksi katto pään päällä) rahaa tulee kuitenkin hankkia, ja yhä useamman suomalaisen tie omaan kotiin käy asuntolainan kautta. Tässä muistareita näistä aiheista.



Säästämis- ja sijoituskohteet

  • 59 % suomalaisista on säästöjä tai sijoituksia.
  • Käyttötilillä (palkkatili) 31 %
  • Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä 37 %
  • Sijoitusrahastoissa 19 %
  • Pörssiosakkeissa 16 %
  • Joukkovelkakirjalainoissa ja indeksilainoissa 2 %
  • PS-tuotteissa 2 %
  • Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa 6 %
  • Vapaaehtoisissa yksilöllisissä eläkevakuutuksissa 10 %
  • Sijoitusasunnon muodossa 6 %
  • Muissa arvopapereissa (ml. optiot) 2 %
  • Maa- ja metsäomaisuudessa 8 %

Tulot ja menot

Reilulla 50 % väestöstä tulot ovat suuremmat kuin menot. Reilulla 30 % väestöstä tulot kattavat menot, eli rahaa ei jää ylimääräistä. Alle 10 % väestöstä joutuu käyttämään säästöjään menojen kattamiseksi. Säästämiseen vaikuttavat muun muassa riskit, turvallisuus, tuotto, rahaksi muuttamisen helppous (likvidiys), verottomuus, vaivattomuus, eläketurva ja sijoitusaika. 

Kotitalouksien velat

  • 53 %:lla suomalaisista lainaa
  • 81 %:lla lapsiperheistä on lainaa
  • Ikäryhmistä useimmin lainaa on 29-44 -vuotiailla
  • Velkaantumisaste = maksamatta oleva velkamäärä/käytettävissä oleva tulo = 117,6 % (v.2013)
  • Kotitalouksien lainavelat 134,6 miljardia (v.2013)

Luottomuodot (15–74-vuotiailla)

  • Asuntolaina (31 %:lla)
  • Kulutusluotto (33 %:lla)
  • pikavippi (2,4 %)
  • Opintolaina (7 %:lla)

Asuntolaina

  •  Lainarahan osuus asunnon ostossa n. 75 %, ensiasunto-ostaneilla 84 % (v. 2013)
  • Takaisin maksu aika n. 18 vuotta (v. 2013)
  • 75 %:lla perheistä asuntolaina on molempien puolisoiden nimissä.
  • Mahdollista ottaa korkokatto
  • Lainaturvavakuutus kun laina suuri suhteessa tuloihin.

Lainan korot

  • vaihtuva korko (euribor tai prime 74 %)
  • kiinteä korko (10 %)
  • osa lainasta sidottu vaihtuvaan ja osa kiinteään korkoon (8 %)
  • en osaa sanoa (8 %)

Miten ottaisit yhteyttä pankkiin ensimmäistä lainaa suunniteltaessa?

n. 40 % kävisi pankissa
n. 25 % soittaisi pankkiin
n. 15 % jättäisi soittopyynnön nettisivujen kautta
n. 14 % jättäisi lainahakemuksen nettisivujen kautta
n. 10 % kysyisi asiasta pankissa työskentelevältä tutultaan

Asuntolainat

Asuntolainaa voi hakea asunnon hankkimiseen tai sen peruskorjaukseen. Lainaa voi saada n. 70 % asunnon kauppahinnasta (pankkikohtaiset erot), jolloin lainan vakuutena toimii ostettava asunto. ASP – lainan yhteydessä perustetaan ASP – tili (18 – 30-vuotiaille), jolloin asunnon voi hankkia kun tilille on kertynyt 10 % asunnon hankintahinnasta. Valtio takaa 90 % lainasta. Arava – laina järjestelmän avulla voi rahoittaa esimerkiksi asunnon rakennuskustannuksia. 

Lainan takaisin maksuaikataulu

  • Tasaerä eli annuiteetti
  • Tasalyhennys (asuntolainoista suurin osa, 60 % )
  • Kiinteä tasaerä

Verot

Asunnon hinnan lisäksi ostajan on maksettava varainsiirtovero, joka on osakehuoneistoissa 2 % sekä omakotitaloissa ja muissa kiinteistöissä 4 % asunnon kauppahinnasta. Ensiasunnon ostaja on vapautettu kauppahinnasta maksettavasta varainsiirtoverosta, jos asuntoa käytetään omana asuntona eikä ostaja ole vuoden 1989 jälkeen omistanut vähintään puolta omistusasunnosta. Lisäksi edellytetään, että ensiasunnon ostaja on 18–39 -vuotias.

Lainan takaaminen

Takaus on yksi vakuuden muoto. Takaajana voi olla valtio (ASP-laina, opintolaina), takauksen antaja (18-vuotias henkilö), omavelkainen takaus tai toissijainen takaus (takaaja vastaa valasta vain jos velalliselta ei saada suoristusta perittyä ensisijaisesta vakuudesta, joka voi olla esimerkiksi asunto-osake).

Velkojen maksaminen ja perintä

Kulut kertyvät seuraavassa järjestyksessä, jos ei kykene maksamaan:

1.  viivästyskorko
2.  viivästys- tai muistutusmaksut velkojalle
3.  perintätoimiston perintäkulut
4.  tuomioistuimen käsittelymaksut
5.  velkojan oikeudenkäyntikulut
6.  ulosottomaksut

Ulosotto

Kun velkojalla on käräjäoikeuden tuomio laskun tai velan maksamisesta, hän voi tehdä hakemuksen ulosottomiehelle tuomion täytäntöönpanosta. Ulosottomies lähettää ensimmäiseksi perintäkirjeen, ja jos velallinen ei edelleenkään maksa velkaa, voi ulosottomies periä kolmasosan palkasta suoraan työnantajalta tai ulosmitata omaisuutta (esimerkiksi auto). 

Maksuhäiriömerkinnät

Jos pitkään laiminlyö laskujen maksamisen, saa maksuhäiriömerkinnän Suomen Asiakastieto Oy:n rekisteriin. Tämä merkintä merkitsee luottotietojen menettämistä. Merkintä pysyy 2 tai 4 vuotta (hankalissa tapauksissa jopa 10 vuotta) asiasta riippuen. Ensimmäisestä merkinnästä tulee aina kirjallinen ilmoitus. Jokaisesta maksamattomasta laskusta tulee oma merkintänsä (keskimäärin 16 merkintää/hlö). Yli 8 % suomen väestöstä on merkintä. Luottotiedot tarkistetaan, kun hakee esimerkiksi opintolainan takausta, pankki- tai luottokorttia tai osamaksuostoa, vuokra-asuntoa tai työpaikkaa. 

Velan vanhentuminen

Velat eivät ole voimassa ikuisesti, vaan niille on säädetty vanhentumisaika. Vanhentumisaika on kolme vuotta, mutta se voidaan katkaista, jolloin alkaa uusi vanhentumisaika.  Lopullisesti velka vanhenee 15 vuodessa tuomiosta tai muun ulosottoperusteen syntymisestä. Jos velkoja on yksityishenkilö tai kyseessä on rikokseen perustuva korvaussaatava ja tekijä on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun, vanhentumisaika on 20 vuotta.