 |
| auringonnousu ikkunastani |
Siivouskin voi kuulkaas olla melkoista tiedettä. Ei olisi ihan heti uskonut.
Lika tarvitsee aina jonkun isäntäesineen, johin se kiinnittyy. Isäntäesine voi olla ensisijainen, joka suojataan lialta. Esimerkkinä tallaisesta esineesta on ruokapöytä, joka suojataan pöytäliinalla. Jos pöytäliina halutaan vielä suojata esimerkiksi tableteilla, tulee pöytäliinasta toissijainen isäntäesine.
Jalkineiden mukana sisään kulkeutuu 80 % liasta. Maton pitäisi olla noin 5 metriä pitkä, jotta se puhdistaisi kengät riittävässä määrin lialta. Likaahan hiekka ja muta ovat ainoastaan sisällä, ulkona niitä ei luokitella liaksi. Lika tyyppejä on erilaisia:
- Irtolika
- Kiinnittynyt lika
- Pinttinyt lika
- Tahra
- Eritetahra
- Mibrobilika
- Pieneliölika
Infektioiden tarturta riski on luonnollisesti suurin käsien välityksellä. Se on suhteellisen suuri myös pinnoilla, joissa käsitellään ruokaa ja vettä. Infektio riski on jo selkeästi vähäisimpi vaatteiden välityksellä, ja todella pieni esimerkiksi lattiapinnoilla, joissa ei juuri kasva mikrobikasvustoa. Toisaalta esimerkiksi päiväkodeissa lattioilla on mikrobeja ja niiden puhtauteen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Infektioiden tartuntariski on siis myös kontekstisidonnaista ja suhteellista.
Lika kiinnittyy eritavalla erilaisiin pintoihin. Lika voi kiinnittyä muotoon (muotoon perustuva kiinnittyminen), esimerkiksi hiekan hyvä maton saumaan. Kiinteiden aineiden välillä voi olla vetovoimaa, esimerkiksi kemiallisia sidoksia, jotka lisäävät lian kiinnittymistä. Nestemäinen kiinnittyminen on kaikille tuttua, esimerkiksi kura kiinnittyy maton pintaan tiukemmin ollessaan märkä. Huokoinen pinta imee nesteen, eli tässä tapauksessa lian, itseensä. Useiden siivousvälineiden teho perustuu nestemäiseen kiinnittymiseen, kun lika siirtyy puhdistettavasta pinnasta liinaan imeytymällä. Väliaineen avulla tapahtuva kiinnittyminen tarkoittaa esimerkiksi pöydän pinnalla olevaa tahmeaa mehutahraa, johon sitten kiinnittyy pölyä ja nukkaa vaatteista. Tällaista kiinnittymistä kutsutaan adheesioksi.
Ihminen lisää sisäilmaan bakteereja 37 miljoonaa. Voimme siis kuvitella, kuinka paljon bakteereja liikkuuu esimerkiksi 50 henkilön luentosalissa. Pöly nousee ilmaan, kun sisällä kävellään. Mitä enemmän ihmisiä tilassa liikkuu, sitä enemmän tapahtuu resuspensiota, eli hiukkasten nousemista ilmaan (sedimentaatio on hiukkasten painumista alas). Karkeat hiukkaset ovat todella pieniä, noin 2,5 µm. Hiukkasia ovat esimerkiksi kuidit, siitepöly ja mineraalipöly. Tällaisten hiukkasten massa on suuri, lukumäärä pieni. Ihmisen hengityselimistö eliminoi tämän kaltaiset hiukkaset jo nenässä.
Puhdistusmenetelmät voidaan luokitella näljään pääalaan: kuiva, nihkeä, kostea ja märkä. Siivousmenetelmä on menetelmä, jonka avulla puhdistus toteutetaan (esimerkiksi moppais, pyyhintä, pintapuhdistus, kuivapuhditus).
Muutoin viettelen tänään vapaa päivää. En taida jaksaa raahautua verkkoluennolle kouluun, kotona on lämpimämpää. Illalla on luvassa mukavaa, kun meillä on illanvietto uuden hallituksen kesken. Ennen sitä kuuraan tämän kämpän lattiasta kattoon, siivousliennosta inspiroituneena!
 |
| aamiaista: soijajogurttia, pilttiä ja pellavarouhetta |
 |
| ihana talvi |
