Luennolla oli painavaa asiaa palkoista, veroista, perinnöstä ja muusta sen sellaisesta. Lukujen pyörittelyä, päiden pyörittelyä ja hämmentäviä tilastoja. Mihin kaikkeen palkastani lohkeaa palanen, paljon minulle kuuluu maksaa palkkaa ja milloin on hyvä ikä jäädä eläkkeelle?
![]() |
kaunis talvinen maisema |
Kun työnantaja palkkaa minut, mistä kaikesta hän sitoutuu maksamaan?
- Työnantajan sosiaaliturvamaksu (sairausvakuutusmaksu), 2,14%
- Työeläkevakuutusmaksu, keskimäärin 17,75%
- Tapaturmavakuutusmaksu
- Työttömyysvakuutusmaksu
- + Ryhmähenkivakuutusmaksu (vaaralliset virat, esimerkiksi poliisit ja palomiehet)
![]() |
lumihiutaleet olivat tänään mahdottoman kauniita. Harmi ettei välity kuvasta! |
- Työeläkevakuutusmaksu (alle 53 v. 5,55%, yli 53 v. 7,05%)
- Työttömyysvakuutusmaksu, 0,50%
- Työstä saatu palkka (tuntipalkka, urakkapalkka, provisiopalkka, kuukausipalkka)
- Tulonsiirrot (esimerkiksi opintotuki tai lapsilisä)
- Pääomatulot (esimerkiksi korkotulo ja vuokratulo)
ansiotulo + yritystulo + saadut tulonsiirrot - maksetut tulonsiirrot (verot)
Mistä maksamme vuonna 2014 enemmän kuin viime vuonna?
- makeisista ja jäätelöstä, kaikesta sokeria sisältävistä tuotteista. Tähän kategoriaan sisältyvät myös juomat, jotka sisältävät sokeria. Keksit ja muut leivonnaiset eivät kuulu tähän, sillä tullissa ne luetellaan kuuluvan samaan kategoriaan kuin leivät.
Kansalainen joutuu maksamaan veroa sekä valtiolle että kunnille ja
kirkkoon kuuluessaan kirkollisveron. Tulosta maksettavaa veroa kutsutaan
välittömäksi veroksi. Valtion kassaan rahaa kilahtaa myös välillisten
verojen muodossa. Näitä kuluttajat maksavat hyödykkeiden hinnoissa
arvonlisäveroina ja valmisteveroina muun muassa polttoaineesta. Kela
ottaa osansa veroista sairausvakuutusmaksun muodossa.
Valtion pyörittämisen kustannuksista noin 85 prosenttia hoidetaan
verotuloilla. Yhteisestä kassasta maksetaan muun muassa terveysmenoja ja
sosiaaliturvaa, eläkkeitä, koulutusta, puolustusta, järjestystä ja
turvallisuutta sekä tutkimusta. Suomalaiset maksavat veroa valtiolle
progressiivisesti, eli veroprosentti nousee sitä mukaa, kun tulot
kasvavat.
Kunnat kustantavat perimillään
verotuloilla esimerkiksi päivähoitoa ja kouluja, kirjastoa, asumista,
vanhustenhuoltoa, terveyden- ja sairaanhoitoa sekä sosiaalipalveluja.
Veroa täytyy maksaa liki kaikesta
tulosta. Palkka- ja yritystulon lisäksi erilaiset palkkiot ja etuudet
ovat verotettavaa tuloa. Palkkioksi lasketaan esimerkiksi kokouspalkkiot
ja etuuksiksi opintolaina, eläkkeet ja työttömyyspäivärahat.
Pääomatulo, eli omaisuudesta saatava tulo, ei sekään ole ilmaista.
Vuokratulot, osakkeista saatavat osingot ja korkotulot verotetaan 28
prosentin mukaan.
Verohallinto saa
henkilön tuloista ja vähennyksistä tietoa työnantajilta,
eläkelaitoksilta ja pankeilta ja merkitsee nämä tiedot valmiiksi
esitäytettyyn veroilmoitukseen eli veroehdotukseen. Moni vähennys hoituu
muualta tulevan tiedon perusteella, mutta osa pitää muistaa vaatia
itse. Tällaisia ovat esimerkiksi kotitalous- ja matkakuluvähennys sekä
vähennykset työttömyyskassamaksuista ja lainojen koroista.
Mitä tällä rahalla saa?
Yhdeksi merkittäväksi asiaksi, jonka maksettu vero kattaa, nousee peruskoulu. Ei tule useinkaan ajatelleeksi, kuinka arvokas on koulu ja koulun käyminen.
Tämän verran laskua tulisi yhdeksänvuotisesta peruskoulusta, jos
vanhemmat maksaisivat sen itse. Luku perustuu Kuntaliiton laskelmiin. Esimerkiksi kolmen lapsen perheessä potti olisi jo yli 241 000 euroa.
Vuodessa kahden lapsen perusopetus tulisi maksamaan noin 18 000 euroa.