keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Mistä Suomessa maksetaan?

Luennolla oli painavaa asiaa palkoista, veroista, perinnöstä ja muusta sen sellaisesta. Lukujen pyörittelyä, päiden pyörittelyä ja hämmentäviä tilastoja. Mihin kaikkeen palkastani lohkeaa palanen, paljon minulle kuuluu maksaa palkkaa ja milloin on hyvä ikä jäädä eläkkeelle?
kaunis talvinen maisema


 Kun työnantaja palkkaa minut, mistä kaikesta hän sitoutuu maksamaan?
  1. Työnantajan sosiaaliturvamaksu (sairausvakuutusmaksu), 2,14%
  2. Työeläkevakuutusmaksu, keskimäärin 17,75%
  3. Tapaturmavakuutusmaksu 
  4. Työttömyysvakuutusmaksu
  5. + Ryhmähenkivakuutusmaksu (vaaralliset virat, esimerkiksi poliisit ja palomiehet)
lumihiutaleet olivat tänään mahdottoman kauniita. Harmi ettei välity kuvasta!
Mistä työntekijä maksaa?
  1. Työeläkevakuutusmaksu (alle 53 v. 5,55%, yli 53 v. 7,05%)
  2. Työttömyysvakuutusmaksu, 0,50% 
Mistä kaikesta voin saada rahaa, eli  tuloja?
  1. Työstä saatu palkka (tuntipalkka, urakkapalkka, provisiopalkka, kuukausipalkka)
  2. Tulonsiirrot (esimerkiksi opintotuki tai lapsilisä)
  3. Pääomatulot (esimerkiksi korkotulo ja vuokratulo) 
Käytettävissä olevat tulot saadaan kaavalla:

ansiotulo + yritystulo + saadut tulonsiirrot - maksetut tulonsiirrot (verot)

Mistä maksamme vuonna 2014 enemmän kuin viime vuonna?
  • makeisista ja jäätelöstä, kaikesta sokeria sisältävistä tuotteista. Tähän kategoriaan sisältyvät myös juomat, jotka sisältävät sokeria. Keksit ja muut leivonnaiset eivät kuulu tähän, sillä tullissa ne luetellaan kuuluvan samaan kategoriaan kuin leivät.
Mistä kaikesta suomalainen maksaa?

Kansalainen joutuu maksamaan veroa sekä valtiolle että kunnille ja kirkkoon kuuluessaan kirkollisveron. Tulosta maksettavaa veroa kutsutaan välittömäksi veroksi. Valtion kassaan rahaa kilahtaa myös välillisten verojen muodossa. Näitä kuluttajat maksavat hyödykkeiden hinnoissa arvonlisäveroina ja valmisteveroina muun muassa polttoaineesta. Kela ottaa osansa veroista sairausvakuutusmaksun muodossa.
 
Valtion pyörittämisen kustannuksista noin 85 prosenttia hoidetaan verotuloilla. Yhteisestä kassasta maksetaan muun muassa terveysmenoja ja sosiaaliturvaa, eläkkeitä, koulutusta, puolustusta, järjestystä ja turvallisuutta sekä tutkimusta. Suomalaiset maksavat veroa valtiolle progressiivisesti, eli veroprosentti nousee sitä mukaa, kun tulot kasvavat.

Kunnat kustantavat perimillään verotuloilla esimerkiksi päivähoitoa ja kouluja, kirjastoa, asumista, vanhustenhuoltoa, terveyden- ja sairaanhoitoa sekä sosiaalipalveluja.

Veroa täytyy maksaa liki kaikesta tulosta. Palkka- ja yritystulon lisäksi erilaiset palkkiot ja etuudet ovat verotettavaa tuloa. Palkkioksi lasketaan esimerkiksi kokouspalkkiot ja etuuksiksi opintolaina, eläkkeet ja työttömyyspäivärahat.

Pääomatulo, eli omaisuudesta saatava tulo, ei sekään ole ilmaista. Vuokratulot, osakkeista saatavat osingot ja korkotulot verotetaan 28 prosentin mukaan.

Verohallinto saa henkilön tuloista ja vähennyksistä tietoa työnantajilta, eläkelaitoksilta ja pankeilta ja merkitsee nämä tiedot valmiiksi esitäytettyyn veroilmoitukseen eli veroehdotukseen. Moni vähennys hoituu muualta tulevan tiedon perusteella, mutta osa pitää muistaa vaatia itse. Tällaisia ovat esimerkiksi kotitalous- ja matkakuluvähennys sekä vähennykset työttömyyskassamaksuista ja lainojen koroista.

Mitä tällä rahalla saa?

Yhdeksi merkittäväksi asiaksi, jonka maksettu vero kattaa, nousee peruskoulu. Ei tule useinkaan ajatelleeksi, kuinka arvokas on koulu ja koulun käyminen.


 Tämän verran laskua tulisi yhdeksänvuotisesta peruskoulusta, jos vanhemmat maksaisivat sen itse. Luku perustuu Kuntaliiton laskelmiin. Esimerkiksi kolmen lapsen perheessä potti olisi jo yli 241 000 euroa. Vuodessa kahden lapsen perusopetus tulisi maksamaan noin 18 000 euroa.