Puhdas vesi

Kuluttajakasvatuksen demolla meillä oli aiheena puhdas juomavesi, kierrätys ja ekologisuus yleensäkin. Katselimme ensin pätkiä vedenpuhdistuksesta, joka ajoittain näytti melko hurjalta! Haju tuollaisessa vedenpuhdistamossa voi olla melkoinen, ja mitä kaikkea ihmiset vessanpöntöstä alas huuhtovatkaan..  Vedenpuhdistuksen tarkoituksena on taata kaikille suomalaisille puhdasta vettä käyttöönsä sekä juoma- että talousvedeksi. Suomalaiset käyttävätkin puhdasta vettä hyvin paljon, ja suomalainen vesi on maailmanlaajuisestikin erittäin puhdasta.

 

Veden puhdistus jaetaan pääsääntöisesti kahteen osaan: raaka- eli puhtaan veden puhdistukseen ja jäteveden puhdistukseen. Raakaveden puhdistuksella tarkoitetaan yleensä juotavaksi kelpaavan veden aikaan saamista, kun taas jäteveden puhdistuksessa saatu vesi johdetaan takaisin luontoon. Videopätkistää selvisi, että esimerkiksi Suomessa vesijohtovedessä on usein jopa kaksi kertaa vähemmän bakteereja kuin pullovedessä. Vesijohtovesi on myös pulloveteen verrattuna todella edullista. Vedenkäyttäjän vesilasku koostuu useasta eri tekijästä. Tarkkailemalla vedenkäyttöään voi laskua saada pienemmäksi jopa kymmenillä prosenteilla. Esimerkiksi vähentämällä vedenkäyttöä 25 litralla päivässä voi vesilaskussa näkyä jopa 15 prosentin säästö. 15 minuutin suihku maksaa noin 1 euron. Jos käyt joka päivä suihkussa, se tekee melkein 400 e vuodessa. Lyhentämällä suihkuaikaa puoleen säästät 200e.Pelasimme myös ihan hauskaa vettä käsitettelevää "Afrikan tähteä", jossa pelaajat timanttien sijaan kisailivat vedestä. Laudalla oli kiusana ripulinappi, jonka noston jälkeen jokaisen pelaajan tuli päästä nopeasti takaisin lähtöruutuun. Meillä oli pelissä huono tuuri, sillä ripulinappi nostettiin molemmilla pelikerroilla lähes heti, joka teki pelailusta ehkä hieman tylsähkön :D

Veden lisäksi keskustelimme ruokahävikistä, ja toisaalta keinoista hyödyntää tarpeettomat elintarvikkeet.  Esimerkiksi Tampereen Ateria on aloittanut kaksi kokeilua ruokahävikin vähentämiseksi. Kolmessa tamperelaisessa koulussa ylijäänyttä ruokaa myydään ruokailun päätyttyä ja ruokaa myös lahjoitetaan ruoka-apuun Koukun Helmen ravintokeskuksesta. Ruokaa myydään koulun sisällä muun muassa henkilökunnalle Lyseon lukiosta ja Juhannuskylän koulusta Tammerkosken koulutalosta. Tunnille sai tuoda omia turhakkeita vaihtoon, ja vaikka itse unohdin tämän kokonaan, sain haalittua itselleni meikinpohjustusvoiteen. Jee!

Ajattelin tämän demon pohjalta suunnitella seiskaluokkalaisille vedenkulutusta käsittelevän pistetyöskentelyn. Rasteja on kaikkiaan kuusi, joten jokaisella pisteellä vietetään 10 min. Näin ollen loppukoontia ja alustusta varten jää vielä aikaa puolituntia, sillä kotitaloustunnin kokonaiskesto on 1 h 30 min. Edellisellä kerralla olemme valmistaneet kananmunankeltuaisista jäätelöä (valkuaisista tehtiin marenkeja), jota nyt sitten otetaan pakkasesta ja nautiskellaan jälkikoonnin yhteydessä.

Rasti 1, Veden kiertokulku

Jokaiselle jaetaan alustuksessa tehtävämoniste, jossa on materiaalia jokaiselta rastilta. Ensimmäisellä ratilla oppilaat lukevat tietoiskun veden kiertokulusta, värittävät veden osuuden  maapallosta ja ihmisestä (tehtävämonisteessa kohdassa 1 on tehtävänanto ja kuva ihmisestä sekä maapallosta, rastilla sinisiä puuvärikyniä) ja kokoavat vielä veden kiertokulkupalapelin. Palapeli on alla olevasta kuvasta tehty. 

Maapallo on avaruudesta katsottuna sininen planeetta: 70% maapallon pinnasta on veden peitossa. Vesi onkin elämän perusta: Elämä on syntynyt vedessä 2000 miljoonaa vuotta sitten, eikä ilman jokapäiväistä vettä voi tänäkään päivänä elää. Ihmisestäkin 2/3 on vettä. Vaikka vettä käytettäessä useasti puhutaankin veden kulutuksesta, niin itse asiassa vesi ei kulu laisinkaan, vaan jokainen pisara on mukana alituisessa veden kiertokulussa. Vesimolekyyli, joka on ollut äskettäin Saharassa kaktuksen lehteen sitoutuneena, saattaa putkahtaa hanastamme, ja löytyä jonkin ajan kuluttua osana pohjoisnavan jääpeitettä.

kuva täältä.

Ihminen osallistuu veden kiertokulkuun käyttämällä vettä hyödykseen ennenkuin se palaa takaisin kiertoon. Samalla saatamme häiritä luonnon kiertokulkua päästämällä veteen sinne kuulumattomia aineita. Jokainen meistä voi vaikuttaa omiin vedenkäyttötottumuksiinsa niin, että haittaa ympäristölle koituisi mahdollisimman vähän. Kootkaa palapeli, josta saatte selville veden kietokulun.

Rasti 2, Mistä vesi tulee?

Toisella rastilla on läppäri, josta oppilaat katsovat alle 3 min. kestävän videon vedenpuhdistuksesta.

Vesi, jota saadaan hanasta, on kulkenut pitkän tien vedenpumppaamon ja vedenpuhdistuslaitoksen kautta vesijohtoverkkoon sinunkin käytettäväksi. Savonlinnan kaupungin vesijohtovesi on pintavedestä puhdistettua vettä. Raakavesi otetaan Vääräsaaren puhdistamon rannasta noin sadan metrin etäisyydeltä. Vedenpuhdistamossa veteen lisätään rautasaostuskemikaalia, desinfioivaa otsonia, uv- valoa, klooria ja saostuskemikaaleja. Katsokaa videolta, missä järjestyksessä nämä aineet lisätään ja kirjoittakaa vastuksest monisteeseen.

Video löytyy täältä.

Oikea vastaus: "Vedenpuhdistamossa veteen lisätään saostuskemikaaleja orgaanisen humuksen positamiseksi.Tämän jälkeen lisätään rautasaostuskemikaalia, jotta bakteerin valuisivat muodostuneen sakan mukana pohjaan. Seuraavaksi vedestä suodatetaan hiekka, jonka jälkeen se vielä desinfioidaan otsonilla ja uv- valolla. Lopuksi lisätään klooria."

Rasti 3, Mihin kulutamme vettä?

Tarvitsemme puhdasta vettä juotavaksi, ruoanvalmistukseen ja peseytymiseen. Käytön jälkeen vesi heitetään pois ja siitä tulee jätevettä. Laske kuinka paljon vettä Silja käyttää yhden päivän aikana.

Silja peseytyy aamulla pidemmän kaavan mukaan, ja suihkussa vettä kuluu noin 55 lirtaa. Illalla Silja pesee kasvot huolellisesti valuvan veden alla, jolloin vettä kuluu 5 litraa. Päivän aikana Silja pesee pyykkiä, joka kuluttaa vettä 20 litraa. Keittiössä Silja laittaa ruokaa, kanakeittoa, jonka valmistukseen vettä kuluu 10 litraa. Kokkailun jälkeen Silja siistii keittiön ja tiskaa, johon vettä kuluu 25 litraa yhteensä. Silja käy WC:ssä päivän aikana 5 kertaa, ja jokaisella kerralla vettä kuluu noin 8 litraa. Laske kuinka paljon vettä Silja käyttää yhden päivän aikana. Piirrä ympyrä, joka havainnollistaa veden kulutuksen jakautumisen.

WC = 40 lirtaa (26 %)

Peseytyminen = 60 litraa ( 38%)

Pyykinpesu = 20 litraa ( 19%)

Keittiö = 35 litraa ( 23%)

Oikea vastaus: Keskimääräinen vedenkulutus asukasta kohti on noin 155 litraa vuorokaudessa.

15 minuutin suihku maksaa 1 euron. Silja ottaa 15 minuutin suihkun joka päivä yhden vuoden ajan. Kuinka paljon se maksaa, ja paljon Silja säästää rahaa lyhentämällä suihkussa käytetyn ajan puoleen?

Oikea vastaus:  15 minuutin suihku maksaa noin 1 Se tekee melkein 400 € vuodessa. Lyhentämällä suihkuaikaa puoleen säästät 200€. 

Rasti 4,Vesi on arvokasta

Erityisesti lapset saavat likaisesta vedestä helposti ripulin, joka voi olla kohtalokas. Lähes joka kerta kun räpäytät silmiäsi jossain päin maailmaa lapsi kuolee likaisen veden takia. Arvion mukaan päivässä kuolee 5000 lasta eli yksi lapsi joka kahdeksas sekunti (Unicef).  22. 3 vietetään kansainvälistä vesipäivää. Keksikää kuvitteellinen kampanja, jonka avulla keräätte varoja puhtaaseen juomaveteen. Askarrelkaa kampanjallenne juliste ohessa olevista materiaaleista.

https://www.unicef.fi/vesi

Rasti 5,Vesitehtävä

Tämä rasti suoritetaan keittiössä. Sinulla on käytössäsi mikroaaltouuni, hella ja uuni (uuni on valmiiksi lämmin). Sinun tulee saada 1 dl vettä kiehumaan. Missä teet sen nopeiten ja energiatehoikkaimmin? Ota huomioon näiden sähkölaitteiden keskimääräinen kulutus. Kirjaa tulokset ylös monisteeseen.

Keskimääräinen kulutus

Levy = 0,5-1 kWh/tunti, 7,5-15 snt
Uuni = 1,5-2,0 kWh/tunti, 22,5-30 snt
Mikro = 0,2 kWh/10 min, 3 snt

Rasti 6, vesipeli

Tällä rastilla on läppäri, jolla mennään vesikoulu sivustolle pelaamaan ryhmän kesken.

http://www.vesikoulu.fi/ylakoulu/