Minusta tuntuu tällä hetkellä voimakkaasti noviisilta. Noviisihan voisi olla myös amatööri tai lusmuilija, tai sellainen henkilö, joka ei nyt vain satu olemaan perillä kaikista asioita. Minä en ole tänään ollut perillä oikein yhtään mistään, ja päivä on muutenkin ollut syvältä. Edes 10 km lenkki ei avannut jumeja pääkopassani, ja olen jäänyt kotiin vellomaan itsesäälissä.
 |
| lohturuokaa |
Kouluunhan en jaksanut/psytynyt menemään. Raahauduin haastatteluun ja söin ylihintaista salaattia, vaikka talouteni on todella miinuksella. Siis aivan todella miinuksella. Suoraan sanoen en ole koskaan ollut yhtä rahaton, kuin nyt. Toisaalta, raha on vain materiaa, täytyy koittaa kesällä kerätä sitä enemmän. Kauppoihin ei kannata lähetä kun siellä olisi vain kaikkea ihanaa ostettavaa, ja ulkona on niin keväistä että masentunutta masentaa. Siksi kannattaa velloa kotona, jos on paska päivä.
Päätin maanatai-illan ratoksi ja jälleen kerran skipatun luennon kunniaksi tulla pohtimaan ekspertin ja noviisin eroa. Korostan vielä, että minä olen tänä maanantaina (lue: ja varmaan aina muutenkin) täysi (lue: nolla) noviisi.
Ekspertti vs. noviisi
Ekspertillä on luonnollisesti enemmän tietoa, ja tieto paremmin organisoitunut tietorakenteiksi. Näiden tietorakenteiden avulla muistissa olevaa tietoa voidaan hyödyntää, eli ekspertti pystyy ”käyttämään” muistirakenteita tehokkaammin. Mieltymisyksiköistä muodostuu mielekäs kokonaisuus niin, että asia on ymmärretty. Ymmärretyn asian taas pystyy välittämään myös muille; noviisi ei välttämättä ole sisäistänyt oppimaansa, eikä näin ollen pysty jakamaan tietoa myöskään muille. Ekspertti osaa kiinnittää huomiota oikeisiin seikkoihin, eli kohdistaa tarkkaavaisuutensa oleellisiin asioihin. Noviisille tämä voi olla vaikeaa.
Ekspertin perustoiminnot ovat automatisoituneet, eikä hänen siis tarvitse kiinnittää niihin huomiota. Noviisi tuhlaa aikaansa väärien asioiden kertaamiseen tai kiinnittää huomionsa vain satunnaisiin yksityiskohtiin. Noviisi ei oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä, ja uhraa aikaa saamatta mitään aikaan. Ekspertille kehittyy ”tunne” siitä, mitä pitää tehdä, esimerkiksi palopäällikkö tietää milloin miehet tulee käskeä pois räjähtävästä talosta tai eläinlääkäri huomaa, johtuuko hevosen kivut selästä vai jaloista.
Ekspertti on tietoinen kokonaisuudesta myös siinä määrin, että hän kykenee suunnittelemaan ajankäyttöä esimerkiksi pitäessään esitelmää jostakin asiasta. Noviisin saattaa olla vaikeaa arvioida, kuinka kauan asian käsittelyyn menee aikaa. Noviisi voi olla tekemisessään paljon hitaampi, ekspertti käyttää aikaa tehokkaasti. Ekspertillä on käytössään monimutkaisempia strategioita ja hänen toimintansa ovat automatisoituneet. Ekspertti kykenee soveltamaan tietoa ja kertomaan asioista sulavasti, erikoistekniikoita hyödyntäen. Noviisin voimavarat menevät itse asian prosessoimiseen. Ekspertillä voidaan ajatella olevan niin kutsutta hiljaista tietoa; hiljainen tieto on kerääntynyttä ja harjaantunutta. Sitä ei voi opetella tai opiskella, vaan se muodostuu usein kokemusten kautta. Hiljaista tietoa on erityisesti esimerkiksi vanhuksilla, jotka ovat katselleet maailmaa usean vuoden ajan, ja heillä on runsas kokemustausta ja siitä kertynyttä viisautta.
Hiljainen tieto on sitä, että tietää enemmän kuin pystyy kertomaan. Se on siis myös ihmisen oman tietoisuuden viisautta, tietoa, joka on yleishyödyllistä ihmisen omalle toiminnalle. Tietoisuus on kuin jäävuori, josta ilmaistuna osana näkyy vain huippu ja josta suurin osaa siis jää pinnan alapuolelle. Ihmisille kertyy vuosien varrella paljon tietoisuutta, jota ei osata ilmaista, mutta joka näkyy toiminnan kautta. Ihmisille voi muodostua esimerkiksi rutiineja ja tapoja, tai tällainen hiljainen tieto voi ilmetä myös tuntemuksena.
Hiljaista tietoa ilmaistaan vain harvoin sanallisesti, sillä tarkoitetaankin yleensä kaikkea intuitiivista tietämystä. Tietäminen ei perustu esimerkiksi johonkin tutkimukseen, vaan vakuuttuneisuuteen tietämisestä. Hiljaista tietoa voi olla vaikea perustella; usein pelkästään henkilön vahva tuntemus tai selittämätön tapa toimia on hiljaisen tiedon taustalla. Hiljaista tietoa ei käsitteellisesti ole olemassakaan ennen kuin se sellaiseksi määritellään.
Ekspertti käyttää noviisia useammin asteittaista ongelmanratkaisua. Hän osaa muodostaa syy-seuraussuhteita ja muuttaa ongelmanratkaisua tarvittaessa. Ekspertin tieto on runsasta, noviisin suppeaa tai ”väärän laista”.
