Puhdistusaineet suurennuslasin alla

Tänään oli taas vuorossa "siivoustieteitä". Kynä sauhusi mutta en saanut kirjoitettua paljoa, tahti oli niin tiukka.. Tässä luennon saldoa.

Vesi

• Veteen muodostuu pintajännitys, koska voimat (kemialliset sidokset) nesteeseen päin ovat suuremmat kuin ilmaan päin.
• Vesi on poolinen liuotin. Se liuottaa siis poolisia molekyylirakenteita ja ionirakenteisia yhdisteitä, kuten suoloja.
• Vesi on kovaa (siinä on kalkkia ja kalsiumia).Veden kalkkisuus häiritsee pesutapahtumaa, joten puhdistusaineisiin lisätään veden pehmentäjiä
• pH - asteikko ilmaisee happamuuden (happamuus kuvaa positiivisten vetyionien (H+) aktiivisuutta liuoksessa). Happamuus ilmoitetaan logaritmisella pH-asteikolla.

Pesuaineiden tehtävät

Pesuaineen tehtävä on irrottaa lika pinnasta ja kuljettaa se pois alentamalla pesuliuoksen pintajännitystä. Pesuliuos kostuttaa ja tunkeutuu tehokkaammin pintaan tarttuneeseen likaan. Pesuaine puhdistaa hajottamalla valkuaisaineita, emulgoimalla rasvaa sekä muuttamalla liukenemattomat suolat vesiliukoisiksi. Pesuaineen toimivuuteen vaikuttavat pesuaineen koostumus ja annostus. Lisäksi  pesukohteen laatu, poistettava lika ja veden laatu ovat ratkaisevia tekijöitä pesun onnistumisessa. Suositeltavinta on valita miedoin mahdollinen pesuaine, jolla kuitenkin saavutetaan haluttu puhtaustaso. 

Pesuainetta valittaessa huomioidaan pintojen materiaalit (pinnan laatu, tasaisuus ja materiaalin kestävyys), pestävä lika (lian laatu ja kiinnittyvyys), käytettävä pesumenetelmä (pesuaine valitaan menetelmän mukaan) ja haluttu hygienia taso (tilan puhtaustason vaatimus).  

1. Irrottaa lika ja kuljettaa se pois (alentamalla pintajännitystä)
2. Kosteuttaa ja tunkeutua likaan
3. Hajottaa valkuaisaineet
4. Emulgoida rasvaa 
5. Estää irrotetun lian kiinnittyminen uudelleen

Tensidit (pinta-aktiiviset aineet)

•  Peseviä ainesosia pesuaineissa
• Anioniset tensidit = esimerkiksi saippua
• Ionittomat tensidit = emäksiset, rasvalikaa irrottavat tensidit (eivät saa vedessä varausta)
• Kationiset tensidit = sähköisyyttä poistavat
• Amfoteeniset tensidit = henkilökohtaisessa hygieniassa käytetty, sillä ne ovat myrkyttömiä
• Synteettisiä valmisteita, hydrofobiset valmisteet (vettä hylkiviä) ja hydrofiiliset valmisteet (vettä sitovia)
• Tensidit tulevat pesuaineena veteen, jolloin niiden vettö hylkivö osa pyrkii pois ja vettä sitova osa jää siihen, jolloin pintajännitys hajoaa
• Erilaiset tensidit vaikuttavat muun muassa siihen, miten pesuaine vaahtoutuu

Kationiset, anioniset, ionittomat ja amfoteeriset tensidit

Tensidit jaetaan sähkövarauksen perusteella kationisiin, anionisiin, ionittomiin ja amfoteerisiin tensideihin. Anionisia ja ionittomia tensidejä käytetään pesu- ja puhdistusaineissa eniten. Pesuaineissa erilaisia tensidejä käytetään monipuolisena yhdistelmänä, jotta saataisiin hyvä lianirroituskyky mahdollisimman vähäisellä tensidimäärällä.

• Ionittomilla tensideillä ei ole varausta. Ne irrottavat hyvin rasvalikaa alhaisissa lämpötiloissa, eivätkä ne ole herkkiä veden kovuudelle.
• Anioniset tensidit ovat negatiivisesti varautuneita. Ne irrottavat hyvin hiukkaslikaa, mutta niiden vaahtoavuuden takia täytyy pesuaineisiin lisätä vaahdonestoainetta.
• Kationisilla tensideillä, joilla on positiivinen varaus, ei ole hyvää pesukykyä. Niiden positiivisen sähkövarauksen takia niitä käytetään neutraloimaan negatiivisesti varautuneita pintoja. Esimerkiksi tekstiilien huuhteluaineissa kationiset tensidit poistavat sähköisyyttä ja tekevät pyykistä pehmeää.
• Amfoteeristen tensidien sähkövaraus ja toiminta riippuu pesuliuoksen pH-arvosta.

Emäkset, alkalit (hydroksidit, alkaaliset suolat, amiinit)

•  Poistavat orgaanista likaa (rasvaa ja proteiinia)
• Ovat syövyttäviä
• Nostavat emäksisyyttä, eli lisäävät tensidien määrää
• Pilkkovat likaa
• Saippuoivat rasva-likaa
• Sitovat rautasuolaa
• Suojaavat pesukoneen metalliosia korroosiolta
•  Fosfaatteja korvaavia yhdisteitä etsitään jatkuvasti, sillä ne lisäävät muun muassa vesistöjen rehevöitymistä
•  Nostavat pesuliuoksen pH-arvoa lisäten pesutehoa

Happamat yhdisteet

• Orgaaniset ja epäorgaaniset hapot, saostumien poistuminen. Happamilla yhdisteillä ei ole pesevää ominaisuutta. 
•  Poistavat epäorgaanista likaa (kivettymää, kalkki- ja ruostesaostumia)
• Ovat syövyttäviä

Desinfioivat aineet (kloori, fenoli, perhappo, alkoholi)

• Haitallisten mikrobien poistoon  

Lähteet täältä.

Loppuun muutamia fiiliskuvia lähipäiviltä. On se talvi vaan kaunis!

Lainaa, velkoja..

Raha, raha ja raha. Sellaista se vaan on! Minulle raha ei ole niin oleellinen asia, mutta maailmalle sitäkin tärkeämpi. Jotta missään olisi mitään järkeä (esimerkiksi katto pään päällä) rahaa tulee kuitenkin hankkia, ja yhä useamman suomalaisen tie omaan kotiin käy asuntolainan kautta. Tässä muistareita näistä aiheista.

Säästämis- ja sijoituskohteet

• 59 % suomalaisista on säästöjä tai sijoituksia.
• Käyttötilillä (palkkatili) 31 %
• Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä 37 %
• Sijoitusrahastoissa 19 %
• Pörssiosakkeissa 16 %
• Joukkovelkakirjalainoissa ja indeksilainoissa 2 %
• PS-tuotteissa 2 %
• Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa 6 %
• Vapaaehtoisissa yksilöllisissä eläkevakuutuksissa 10 %
• Sijoitusasunnon muodossa 6 %
• Muissa arvopapereissa (ml. optiot) 2 %
• Maa- ja metsäomaisuudessa 8 %

Tulot ja menot

Reilulla 50 % väestöstä tulot ovat suuremmat kuin menot. Reilulla 30 % väestöstä tulot kattavat menot, eli rahaa ei jää ylimääräistä. Alle 10 % väestöstä joutuu käyttämään säästöjään menojen kattamiseksi. Säästämiseen vaikuttavat muun muassa riskit, turvallisuus, tuotto, rahaksi muuttamisen helppous (likvidiys), verottomuus, vaivattomuus, eläketurva ja sijoitusaika. 

Kotitalouksien velat

• 53 %:lla suomalaisista lainaa
• 81 %:lla lapsiperheistä on lainaa
• Ikäryhmistä useimmin lainaa on 29-44 -vuotiailla
• Velkaantumisaste = maksamatta oleva velkamäärä/käytettävissä oleva tulo = 117,6 % (v.2013)
• Kotitalouksien lainavelat 134,6 miljardia (v.2013)

Luottomuodot (15–74-vuotiailla)

• Asuntolaina (31 %:lla)
• Kulutusluotto (33 %:lla)
• pikavippi (2,4 %)
• Opintolaina (7 %:lla)

Asuntolaina

•  Lainarahan osuus asunnon ostossa n. 75 %, ensiasunto-ostaneilla 84 % (v. 2013)
• Takaisin maksu aika n. 18 vuotta (v. 2013)
• 75 %:lla perheistä asuntolaina on molempien puolisoiden nimissä.
• Mahdollista ottaa korkokatto
• Lainaturvavakuutus kun laina suuri suhteessa tuloihin.

Lainan korot

• vaihtuva korko (euribor tai prime 74 %)
• kiinteä korko (10 %)
• osa lainasta sidottu vaihtuvaan ja osa kiinteään korkoon (8 %)
• en osaa sanoa (8 %)

Miten ottaisit yhteyttä pankkiin ensimmäistä lainaa suunniteltaessa?

n. 40 % kävisi pankissa

n. 25 % soittaisi pankkiin

n. 15 % jättäisi soittopyynnön nettisivujen kautta

n. 14 % jättäisi lainahakemuksen nettisivujen kautta

n. 10 % kysyisi asiasta pankissa työskentelevältä tutultaan

Asuntolainat

Asuntolainaa voi hakea asunnon hankkimiseen tai sen peruskorjaukseen. Lainaa voi saada n. 70 % asunnon kauppahinnasta (pankkikohtaiset erot), jolloin lainan vakuutena toimii ostettava asunto. ASP – lainan yhteydessä perustetaan ASP – tili (18 – 30-vuotiaille), jolloin asunnon voi hankkia kun tilille on kertynyt 10 % asunnon hankintahinnasta. Valtio takaa 90 % lainasta. Arava – laina järjestelmän avulla voi rahoittaa esimerkiksi asunnon rakennuskustannuksia. 

Lainan takaisin maksuaikataulu

• Tasaerä eli annuiteetti
• Tasalyhennys (asuntolainoista suurin osa, 60 % )
• Kiinteä tasaerä

Verot

Asunnon hinnan lisäksi ostajan on maksettava varainsiirtovero, joka on osakehuoneistoissa 2 % sekä omakotitaloissa ja muissa kiinteistöissä 4 % asunnon kauppahinnasta. Ensiasunnon ostaja on vapautettu kauppahinnasta maksettavasta varainsiirtoverosta, jos asuntoa käytetään omana asuntona eikä ostaja ole vuoden 1989 jälkeen omistanut vähintään puolta omistusasunnosta. Lisäksi edellytetään, että ensiasunnon ostaja on 18–39 -vuotias.

Lainan takaaminen

Takaus on yksi vakuuden muoto. Takaajana voi olla valtio (ASP-laina, opintolaina), takauksen antaja (18-vuotias henkilö), omavelkainen takaus tai toissijainen takaus (takaaja vastaa valasta vain jos velalliselta ei saada suoristusta perittyä ensisijaisesta vakuudesta, joka voi olla esimerkiksi asunto-osake).

Velkojen maksaminen ja perintä

Kulut kertyvät seuraavassa järjestyksessä, jos ei kykene maksamaan:

1.  viivästyskorko

2.  viivästys- tai muistutusmaksut velkojalle

3.  perintätoimiston perintäkulut

4.  tuomioistuimen käsittelymaksut

5.  velkojan oikeudenkäyntikulut

6.  ulosottomaksut

Ulosotto

Kun velkojalla on käräjäoikeuden tuomio laskun tai velan maksamisesta, hän voi tehdä hakemuksen ulosottomiehelle tuomion täytäntöönpanosta. Ulosottomies lähettää ensimmäiseksi perintäkirjeen, ja jos velallinen ei edelleenkään maksa velkaa, voi ulosottomies periä kolmasosan palkasta suoraan työnantajalta tai ulosmitata omaisuutta (esimerkiksi auto). 

Maksuhäiriömerkinnät

Jos pitkään laiminlyö laskujen maksamisen, saa maksuhäiriömerkinnän Suomen Asiakastieto Oy:n rekisteriin. Tämä merkintä merkitsee luottotietojen menettämistä. Merkintä pysyy 2 tai 4 vuotta (hankalissa tapauksissa jopa 10 vuotta) asiasta riippuen. Ensimmäisestä merkinnästä tulee aina kirjallinen ilmoitus. Jokaisesta maksamattomasta laskusta tulee oma merkintänsä (keskimäärin 16 merkintää/hlö). Yli 8 % suomen väestöstä on merkintä. Luottotiedot tarkistetaan, kun hakee esimerkiksi opintolainan takausta, pankki- tai luottokorttia tai osamaksuostoa, vuokra-asuntoa tai työpaikkaa. 

Velan vanhentuminen

Velat eivät ole voimassa ikuisesti, vaan niille on säädetty vanhentumisaika. Vanhentumisaika on kolme vuotta, mutta se voidaan katkaista, jolloin alkaa uusi vanhentumisaika.  Lopullisesti velka vanhenee 15 vuodessa tuomiosta tai muun ulosottoperusteen syntymisestä. Jos velkoja on yksityishenkilö tai kyseessä on rikokseen perustuva korvaussaatava ja tekijä on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun, vanhentumisaika on 20 vuotta.

Asiaa liasta

auringonnousu ikkunastani

Siivouskin voi kuulkaas olla melkoista tiedettä. Ei olisi ihan heti uskonut.

Lika tarvitsee aina jonkun isäntäesineen, johin se kiinnittyy. Isäntäesine voi olla ensisijainen, joka suojataan lialta. Esimerkkinä tallaisesta esineesta on ruokapöytä, joka suojataan pöytäliinalla. Jos pöytäliina halutaan vielä suojata esimerkiksi tableteilla, tulee pöytäliinasta toissijainen isäntäesine.

Jalkineiden mukana sisään kulkeutuu 80 % liasta. Maton pitäisi olla noin 5 metriä pitkä, jotta se puhdistaisi kengät riittävässä määrin lialta. Likaahan hiekka ja muta ovat ainoastaan sisällä, ulkona niitä ei luokitella liaksi. Lika tyyppejä on erilaisia:

• Irtolika
• Kiinnittynyt lika
• Pinttinyt lika
• Tahra
• Eritetahra
• Mibrobilika 
• Pieneliölika

Infektioiden tarturta riski on luonnollisesti suurin käsien välityksellä. Se on suhteellisen suuri myös pinnoilla, joissa käsitellään ruokaa ja vettä. Infektio riski on jo selkeästi vähäisimpi vaatteiden välityksellä, ja todella pieni esimerkiksi lattiapinnoilla, joissa ei juuri kasva mikrobikasvustoa. Toisaalta esimerkiksi päiväkodeissa lattioilla on mikrobeja ja niiden puhtauteen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Infektioiden tartuntariski on siis myös kontekstisidonnaista ja suhteellista.

Lika kiinnittyy eritavalla erilaisiin pintoihin. Lika voi kiinnittyä muotoon (muotoon perustuva kiinnittyminen), esimerkiksi hiekan hyvä maton saumaan. Kiinteiden aineiden välillä voi olla vetovoimaa, esimerkiksi kemiallisia sidoksia, jotka lisäävät lian kiinnittymistä. Nestemäinen kiinnittyminen on kaikille tuttua, esimerkiksi kura kiinnittyy maton pintaan tiukemmin ollessaan märkä. Huokoinen pinta imee nesteen, eli tässä tapauksessa lian, itseensä. Useiden siivousvälineiden teho perustuu nestemäiseen kiinnittymiseen, kun lika siirtyy puhdistettavasta pinnasta liinaan imeytymällä. Väliaineen avulla tapahtuva kiinnittyminen tarkoittaa esimerkiksi pöydän pinnalla olevaa tahmeaa mehutahraa, johon sitten kiinnittyy pölyä ja nukkaa vaatteista. Tällaista kiinnittymistä kutsutaan adheesioksi.

Ihminen lisää sisäilmaan bakteereja 37 miljoonaa. Voimme siis kuvitella, kuinka paljon bakteereja liikkuuu esimerkiksi 50 henkilön luentosalissa. Pöly nousee ilmaan, kun sisällä kävellään. Mitä enemmän ihmisiä tilassa liikkuu, sitä enemmän tapahtuu resuspensiota, eli hiukkasten nousemista ilmaan (sedimentaatio on hiukkasten painumista alas).  Karkeat hiukkaset ovat todella pieniä, noin 2,5 µm. Hiukkasia ovat esimerkiksi kuidit, siitepöly ja mineraalipöly. Tällaisten hiukkasten massa on suuri, lukumäärä pieni. Ihmisen hengityselimistö eliminoi tämän kaltaiset hiukkaset jo nenässä. 

Puhdistusmenetelmät voidaan luokitella näljään pääalaan: kuiva, nihkeä, kostea ja märkä. Siivousmenetelmä on menetelmä, jonka avulla puhdistus toteutetaan (esimerkiksi moppais, pyyhintä, pintapuhdistus, kuivapuhditus).

Muutoin viettelen tänään vapaa päivää. En taida jaksaa raahautua verkkoluennolle kouluun, kotona on lämpimämpää. Illalla on luvassa mukavaa, kun meillä on illanvietto uuden hallituksen kesken. Ennen sitä kuuraan tämän kämpän lattiasta kattoon, siivousliennosta inspiroituneena!

 

aamiaista: soijajogurttia, pilttiä ja pellavarouhetta

ihana talvi

Vähennysten ihmeellinen maailma

Luennolla tuli vastaan ihan uudenlaisia juttuja. En ole tiennytkään, että esimerkiksi opettaja voisi saada hyvitystä veroissa ostamastaan tietokoneesta tai jopa työhuoneesta, joka hänellä on kotonaan. Toki näissä vähennyksissä on kuntakohtaisia eroja, mutta aina kannattaa yrittää. Meistä alkaa muovaantua jo pieniä sijoittajien alkuja ;)

 

Kotitalousvähennys

• Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen: kotitaloustyö, hoiva- tai hoitotyö, asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö, tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus- ja kunnossapitotyö.
• Vuodesta 2014 alkaen enimmäismäärä 2 800 €. Puolisot voivat saada yhteensä 4 800 €. Kotitalousvähennyksen omavastuu 100 €. 
• Kotitalousvähennys tehdään verosta, eli jos vähennystä saa 1 500 €, tarvitsee vuoden aikana maksaa 1 500 € vähemmän veroa kuin ilman kotitalousvähennystä.

Verottaja huomioi suoraan

• Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut & työttömyyskassamaksut
• Pakolliset vakuutusmaksut (työntekijän eläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu sekä eläkevakuutus)

Pitää vaatia itse

• Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut
• Työasuntovähennys (enintään250 €/kk)

Tulonhankkimiskulut

• Tulonhankkimisvähennys on 620 €, joka kattaa myös todellisesti aiheutuneet tulonhankkimiskulut vähennyksen määrään saakka, joten niitä voi vähentää vain tulonhankkimisvähennyksen ylittäviltä osin. 
• Tulonhankkimisvähennyksiä voi hakea ammattikirjallisuudesta, työvälineistä, työvaatteista, työhuoneesta aiheutuvista kuluista (opettaja 380€/vuosi, aviopuolisot 570€/vuosi) ja tietokoneesta (50–100%).

Kustannusten korvaukset

• Palkansaajalle maksetut työmatkakustannusten korvaukset ovat verovapaata tuloa verotuksessa vain silloin, kun ne on maksettu Verohallinnon vuosittain antaman ns. kustannuskorvauspäätöksen mukaisin perustein. Tällaisia korvauksia ovat työmatkasta maksettava kilometrikorvaus, päiväraha, ateriakorvaus ja yömatkaraha. Verovapaasti voidaan korvata myös työntekijän maksamat työnantajalle kuuluvat kulut, kuten tarveaineet.
• Työnantaja voi korvata palkansaajalle muutkin työstä välittömästi johtuvat kustannukset (esim. rakennusalan työvälinekorvaus ja perhepäivähoitajan kulukorvaus). Muut korvaukset ovat saajan veronalaista tuloa. Korvauksista ei kuitenkaan toimiteta ennakonpidätystä. Palkansaajan tulee vaatia todelliset kustannukset vähennettäviksi verotuksessa. Esimerkiksi rakennusalan työvälinekorvaus on veronalaista tuloa ja työntekijä voi vaatia vähennystä hankkimiensa työvälineiden perusteella.
• Työntekijän on pyydettävä vähentämistä ja esitettävä kustakin menosta selvitys. Palkkatulon hankkimisesta aiheutuneet menot otetaan verotuksessa huomioon vain siltä osin, kuin ne ylittävät tulonhankkimisvähennyksen (620 €) määrän.

Opintolainavähennys

• Opintolainavähennys on 30 % (kun lainan määrä ylittää 2500€ ja opiskelu on aloitettu 1.8.2005 tai sen jälkeen).

Kotitaloudet rahoitusmarkkinoilla

• Kotitalouksilla on yhteyksiä pankkeihin ja muihin rahoituslaitoksiin.

Iän tuoma vastuu

• 15 v. = Rikosoikeudellinen vastuu, mahdollisuus kokopäivätyöhön, oikeus tehdä työsopimus huoltajan suostumuksella, voi omistaa pankkitilin ja saada siihen automaatti- tai Visa Electron –kortin vanhemman suostumuksella, voi saada mopokortin
• 17 v. = Lapsilisän maksatus päättyy, mahdollisuus saada opintotukea
• 18 v. = Voi saada tietyin edellytyksin luottokortin, oikeus määrätä omista varoistaan, vastaa tekemistään sopimuksista ja veloista (luotot, takaajana toiminen), voi saada ajokortin, pääsee anniskeluravintoloihin, voi ostaa tupakkaa ja mietoja alkoholijuomia, toimeentuloasiakkuus mahdollista

Käsitteet

• Kotitalouksien säästämispäätös on kaksiosainen = Kuinka paljon säästetään ja mikä on säästämiskohde?
• Säästäminen = käytettävissä oleva tulo – kulutus
• Kotitalouden nettovarallisuus = varat – velat
• Nettovarallisuuden muutos = säästäminen
• Varallisuus = reaalivarallisuus + rahoitusvarallisuus
• Reaalivarallisuus = asunnot + vapaa-ajan asunnot + kulkuvälineet
• Rahoitusvarallisuus = pankkitalletukset + arvopaperit + vakuutussäästäminen

Raha

• Käteinen (kolikot, setelit), tiliraha, pankkikortti (Depit), online-maksukortti (Visa), automaattikortti, luotto (Credit), maksuaikakortti, yhdistelmäkortti (Depit/Credit), puhelin, osamaksu, pikavipit

Muut maksutavat

• Verkkopankkitunnuksilla tai pankissa tehty tilisiirto, suoraveloitus, valuuttasekki, pankkisekki ja yksityissekki

Pankkitilit

• Käyttötili, määräaikainen tili, tavoitetili, ASP-tili, osakkeet, luovutusvoitto (30 % veroa), osinkotuotto (osingon ja osakkeen markkina-arvon välinen suhde, joka ilmoitetaan prosentteina), sijoitusrahastot (korkorahastot, osakerahastot, yhdistelmärahastot), joukkovelkakirjat (valtion tuotto-obligaatiot, depentuurit)

 Vakuutukset

•  Eläkevakuutus = Eläkevakuutuksen ottaneet pääsevät 63-vuotiaana eläkkeelle, paitsi vuonna 2013 aloittaneet vakuutussäästäjät voivat nostaa eläkettä vasta 68-vuotiaana (vähennyskelpoisia 5000€/v saakka)
• Sijoitusvakuutus = Ostetaan rahastoja (vapaa lahjaverosta 8500€ saakka ja perintöverosta 35 000€ saakka)
• Säästövakuutus = Sijoitetaan korkokohteisiin, jolloin saa samat veroedut kuin sijoitusvakuutuksessa
• Sijoituskohde = metsä, asunto, taide, jalometallit jne.

Sijoittajan sanasto

• Alijäämähyvitys = Jos pääomatuloista tehtävät vähennykset ovat suuremmat kuin pääomatulot, syntyy alijäämä. Osan siitä saa vähentää ansiotulojen veroista alijäämähyvityksenä. Alijäämähyvitys on 30 % pääomatulolajin alijäämästä.
• Arvopaperi = Arvopaperikaupan kohteena oleva asiakirja tai arvo-osuus kuten osake tai joukkovelkakirja.
• Arvopäivä = Valuutta-, arvopaperi- tai muun kaupan toteutumispäivä.
• Depentuuri = Velkakirja, jonka voi laskea liikkeelle kuka tahansa kirjanpitovelvollinen elinkeinonharjoittaja.
• Diileri = Omaan tai työnantajan lukuun arvopaperi-, rahamarkkina- tai valuuttakauppaa käyvä henkilö.
• Down Jones = New Yorkin pörssin vaihdetuimpien osakkeiden kurssikehitystä kuvaava indeksi.
• FOX-indeksi =  Helsingin pörssin laskema osakeindeksi, joka kuvaa 25 vaihdetuimman päälistan osakesarjan kehitystä. Yhden yhtiön paino indeksissä rajoitettu 20 %:iin.
• Fuusio = Osakeyhtiöiden yhteensulautuminen
• HETI = Helsingin Arvopaperipörssin automaattinen kaupankäynti- ja informaatiojärjestelmä.
• Julkinen osakeyhtiö =  Yhtiö, joka on hakeutunut julkiseksi osakeyhtiöksi. Kaikki pörssilistatut yhtiöt ovat julkisia, oyj.
• Likvidi = Nopeasti rahaksi muutettava. Likvidi osake pörssissä sellainen, jonka vaihto on suurta.
• Listautuminen = Arvopaperin ottaminen julkisen kaupankäynnin kohteeksi.
• Marginaali = Luotonannossa asiakkaalle korkoon lisättävä pankin tuotto-osuus. Arvopaperikaupassa marginaalina pidetään summaa, jonka asiakas joutuu tallentamaan arvopaperivälittäjän tilille voidakseen osta osakkeita.
• Markkina-arvo = Julkisessa noteerauksessa kulloinkin arvopapereille ym. Muulle omaisuudelle määräytyvä hinta. Yhtiön markkina-arvo saadaan kertomalla osakkeiden määrä yhden päivän osakkeen kurssilla.
• Meklari = Arvopaperivälittäjän lukuun kauppaa käyvä henkilö.
• Rekyyli = Osakkeiden kurssikehityksen äkillinen heilahdus vastakkaiseen suuntaan. Seurausta usein markkinoiden ylireagoinnista johonkin uutiseen tai tapahtumaan.
• Korko = Sijoittajalle  (lainan antajalle) maksettava korvaus ajalta, jolloin lainattu raha ei ole lainan antajan käytössä.
• Tase = Yksi yrityksen taloudellisen tilanteen arvioimiseen käytetyistä taloudellisista raporteista. Tase mittaa yrityksen omaisuuden ja velkojen arvoa tiettynä ajankohtana.
• Velkaantumisaste = Kansantalouden tunnusluku, jolla kuvataan kotitalouksien velkaantumisen tasoa. Velkaantumisaste kertoo, kuinka paljon maan kotitalouksilla on velkaa suhteessa niiden tuloihin vuositasolla. Kansakunnan velkaantumisaste lasketaan jakamalla kaikkien kotitalouksien yhteinen velkakanta niiden yhden vuoden tuloilla.

Vertaisryhmien merkitys

Intouduin luennolla pohtimaan vertaisryhmien merkitystä täällä blogissa vähän enemmänkin. Tulin tänne kirjastoon rustaamaan muutaman ajatuksen Judith Harrisin persoonallisuusteorian pohjalta, tässä se tulee.

 

Kuka kasvattaa, vanhemmat vai toiset lapset?

 

Kun puhutaan persoonallisuuden kehittymiestä ja lapsen tasapainoisuudesta korostetaan usein vanhempien ja kotikasvatuksen merkitystä. Vähemmälle huomiolla jää se, mitkä muut tekijät vaikuttavat siihen, millaiseksi lapsi kasvaa ja minkälaisia asioita hän ilmentää käytöksellään.

 

Jotta lapsista kasvaisi itsenäisiä, ystävällisiä, sosiaalisia ja tasapainoisia aikuisia, he tarvitsevat kannustavia ja avoimia, mutta samalla turvalliset rajat asettavia vanhempia.  Kasvatusasiantuntijat rinnastavat nämä ominasiuudet kotikasvatuksen päämääräksi ja lopputulokseksi.

 

Psykologi Judith Harris ei kuitenkaan usko, että kotikasvatuksella on mitään pysyvää vaikutusta lapsiin: "Lapsista kehittyisi samanlaisia aikuisia, jos jättäisimme heidän kodin ulkopuolisen elämänsä samanlaiseksi ja vaihtaisimme vanhemmat toisiin." Harrisin mielestä kasvatususkossa on kyse vain länsimaisen kulttuurin vaalimasta myytistä.

Harrisin mukaan lapset toki muistuttavat vanhempiaan, mutta esimerkiksi biologisten sisarusten väliset erot voivat tästä huolimatta olla todella suuret. Samassa kotiympäristössä kasvaneet lapset eivöt muistuta lainkaan toisiaan eikä edes identtisistä kaksosista tule toistensa tarkkoja kopioita. Sen sijaan eri perheissä kasvaneet identtiset kaksoset voivat muistuttaa toisiaan yhtä paljon kuin samassa kodissa kasvaneet lapset

Nämä käyttäytymisgeneettiset tutkimukset osoittavat, että kotikasvatus ei kenties tee lapsista samalaisia kuin heidän vanhempansa. Geneettisesti täysin samanalaisten yksilöiden persoonallisuus eroaa paljon toisistaan, kasvoivatpa he samassa tai eri kodeissa. Vanhempien ja lasten väliset yhtäläisyydet selittääkin geneettinen samanalaisuus.

 

Harrisin mukaan eroja ei aiheuta sekään, kasvaako yksilö ainokaisena vai sisarusparvessa, käykö kasvattaja työssä vai ei, onko hän naimisissa vai yksinhuoltaja, homo vai hetero. Vanhempien vaikutus lastensa aikuisiän persoonallisuuteen on siis vain geenien mittainen

 

Harrisin kuvailee ihmisen sosiaaliseksi eläimeksi, joka omaksuu ympäröivän kulttuurin arvoja, sääntöjä ja keksintöjä. Koti ei ole lapsen koko ympäristö, vaan hän on aina jäsen laajemmassa yhteisössä. lapsi voi viettää esimerkiksi päivähoidossa suurimman osan valveillaoloajastaan. Harrisin mukaan ikätoverit, muut lapset ja nuoret muodostavat tärkeimmän ympäristön, johon yksilön täytyy sopeutua. Lapsi haluaa ennen kaikkea olla hyväksytty, menestyvä ja onnellinen lapsi, ei aikuinen. Näin ollen hän haluaa peilata omaa käyttäytymistään omassa ikäryhmässään, eikä olla samanlainen kuine edeltävän sukupolven aikuiset.

 

Ryhmän jäseneksi pääseminen perustuu usein yhdenmukaisuuden vaatimukseen: "Me" olemme erilaisia kuin "ne". Jotta lapsi pääsee osaksi jotakin ryhmää, tulee häönen omaksua ryhmän arvot, normit, uskomukset ja asenteet. Lapsi omaksuu toki arvoja myös kotonaan, mutta Harrisin mukaan yksilö voi toteuttaa kotinsa arvoja sen sen ulkopuolella vain, jos hänen ryhmänsä hyväksyy ne. Kotona lapsi oppii kuinka käyttäytyä kotona, mutta kaveripiirissä hän oppii kuinka toimia kodin ulkopuolella. lapsi ottaa hiekkalaatikolla tai koulussa hyvin erilaisen roolin kuin kotona. Ja koska lapsi usein viettää pääosan elämästään lapsuuskodin ulkopuolella, on toveripiirissä pahatuvalla sosiaalistumisella merkittävämpi vaikutus yksilön aikuisiän persoonallisuuteen. "Lapsuuskodin minä" aktivoituu vain vanhempien seurassa

 

Eikö sillä sitten ole väliä, miten lastaan kohtelee? Vaikka ilkeällä kasvatuksella ei ole vaikutusta lapsen aikuisuuteen, lapsuuden se voi pilata, Harris toteaa. Pilalle menee myös lapsen ja vanhemman elinikäinen suhde. Ja onhan vanhemmilla mahdollisuus vaikuttaa lapsensa kehitykseen asuinpaikkaa, koulua ja medioita koskevilla valinnoilla. Lapsen hyväksi voi toimia myös tietämällä keiden kanssa hän viettää aikaansa ja ehkäisemällä koulukiusaamisen

 

Harrisin näkemykset ovat melko karrikoituja, eikä valtaosa psykologeista ole sulattanut niitä ongelmitta. Ryhmäsosialisaatioteoria on saanut osakseen voimakasta kritiikkiä. Toisaalta teoria on varsin uusi ja se perustuu vakuuttavaan tutkimusten uudelleentulkintaan.

Aamutehoja

Käytän näitä aamutehoja hyväkseni ja kirjoitan kirjasta Lapsen hyvä arki kolmannet ja myös viimeiset muistiinpanot.

Lapsen asema ryhmässä

• Lapsi sopeutuu uusiin ryhmiin, solmii uusia kontakteja, organisoi ja suojelee leikkiä, "juurtuu"
• Lapsen sopeutuminen:

1. Mikä on lapsen sosiaalinen asema ryhmässä?
2. Onko lapsella ystäviä?

•  lapset luovat suosiojärjestelmän ryhmiin
• Suositut lapset käyttäytyvät vähiten aggressiivisesti, torjutut eniten <8suurempi riski ongelmiin myöhemmällä iällä)
• Arviot toisista lapsista ovat melko pysyviä lasten keskuudessa
• Paljon leikkivät lapset kinastelevat eniten
• Jos lapsi jää varjoon, tarvitaan aikuisen apua
• Leikki vs. tappelu: eleet ja ilmeet, toisten huomion herättäminen, leikin jälkeen pysytään yhdessä (kiusan jälkeen erotaan), rajuissa leikeissä roolit vaihtuvat (kiusassa vakiot)

Vahemmuuden merkitys

• Baumrind ja vanhemmuuden tyylit: Salliva vanhempi, autoritaarinen vanhempi (aikuiskeskeinen), lapsikeskeinen vanhempi, auktoritatiivinen vanhempi
• Suomessa kohti puhe- ja nauvottelukulttuuria
• Äiti: huolenpito, läsnäolo ja tapakasvatus, tunnemaailman kehittyminen
• Isä: turva, malli, ajattelu, taitojen ja taitojen kehittyminen
• Vanhemman väsymys lisää ristiriitoja
• Äidit joutuvat enemmän kiista- ja ongelmatilanteisiin lasten kanssa
• Lapset ymmärtävät väsymyksen johtuvan työstä, ei lapsista
• Yhteinen ateria? Ulkoilua 2 h päivässä?
• Lapselle on tärkeää, että riita sovitaan
• Lapset eivät kaipa "puuhamaa" vanhempaa (elämyksestä toiseen)
• Kahden tasavertaisen ihmisen välillä ei voi olla kasvtussuhdetta
• Lapsen on saatavt näyttää myös negatiiviset tunteet
• Mediasisällöt ovat kietoutuneet lapsen arkeen
• Koira antaa lapselle turvaa läsnäolollaan

Arjen rutiinit auttavat surussa

• Arjen jatkuminen auttaa selviytymään erosta (vie lapselta yhtä kauan kuin aikuisilta)
• Rutiiini = "mahtavan tottumuksen voima"
• Erillisyyden kasvu = oman itsen ja toisen rajat vahvistuvat
• Tiivis tukiverkosto (mummi, sisärukset, kaverit, pehmolelut) auttavat selviämään erosta
• Vanhemman kuolema on vaikein menety: perheenjäsenten roolit muuttuvat, lapsi on kokematon tunnistamaan surua ja ahdistusta (kuoleman lopullisuus)

Leikki-ikäinen lapsi

• Vastuullinen vanhempi
• Sosiaalityöntekijöiden huolenpidon mittarit (riittävästi ruokaa, unta)
• Yhteiskunnan segmentoituminen on johtanut siihen, että lapsetkin erottavat "työajan" vapaa-ajasta (kotona oleminen)
•  Harrastukset eivät ole välttämättömiä alle kouluikäisellä
• Vahemmilla on erilainen suhde eri lapsiin
• Lapsi yrittää muokata arjen rytmiä itselleen sopivaksi (kiukuttelu)
• Lapsen tulee saada olla myös rauhassa
• Afrikkalainen viisaus: kasvattamiseen tarvitaan koko kylä

Lapsen ihanteellinen arki

1. leippoisa yhdessäolo
2. lapsen kuunteleminen
3. yhteinen lämmin ateria
4. leikki
5. uni
6. kohtuullinen, valvottu median käyttö
7. vahempien osa-aikatyö
8. sosiaalinen verkosto
9. päivähoidosta lomaa ainakin 1 kk vuoden aikana
10. helliä sanoja puolisoiden kesken

Akut täynnä

Tän viikonlopun jälkeen fiilis on juurikin tuo. Olen täynnä energiaa, lepoa, hyvää treeniä ja hyvää ruokaa. Sen kunniaksi päätin pyörittää pari koneellista pyykkiä ja kirjoittaa lisää muistiinpanoja Lapsen hyvä arki - kirjasta. Tässä ne tulee.

kuva täältä.

Päivähoitomallin historia

• Hanna Roth ja kansalaislastentarha 1888
• Suomen päivähoitolaki 1973 (naiset töissä, yksityisen hoidon riittämättömyys)
• 1996 subjektiivinen päivähoito-oikeus (kaikilla lapsilla oikeus päivähoitoon)
• Esiopetussuunnitelma 2000
• Stakesin varhaiskasvatussuunnitelma 2003 (Vasu)
• Lapsen yksilöllinen kasvupolku
• Päiväkotiin meneminen vaatii lapselta energiaa ja sopeutumista: lapsella tulisi olla oikeus sanoa, jos hän ei viihdy päiväkodissa. Aikuisen velvollisuus on kuunnella.
• Päiväkodin tutustumisaika
• Aikuisen tunne päiväkodista siirtyy lapseen
• Kasvatuskumppanuus = lapsen kanssa tekemisissä olevien ihmisten välistä keskustelua lapsen asioistalapsen parhaaksi
• Lapsen perusturvallisuus rakentuu arkisissa tilanteissa = puhtaan vaipan tuoma mielihyvä ilmenee tuntein ja mielialoin, kuten hymyilemällä
• Vasussa korostuu pedagoginen tehtävä = "normaali" lapsi?

Lapsen viihtyminen päivähoidossa

• Perheen fyysinen läsnäoloaika (perhe fyysisesti yhdessä) ja muisteluaika (perheen jäsenet muistelevat toinen toisiaan)
• Veli-Matti Värri ja "maanalainen dialogisuus" = lapsen ja vanhemman suhde (kaipaus)
• "Perhosilmiö" = aikuinen lennähtää, viivähtää hetken lapsen luona ja menee kohta toisen lapsen luokse
• Lapsen viihtyvyyteen vaikuttavat etenkin suhteet toisiin lapsiin (syrjäytyminen, kiusaaminen)

Lapsi ja leikki

• Vapaus, mielikuvitus, ilo
• Lapset osaavat leikin paremmin kuin aikuiset
• Leikki kuuluu lapsen maailmaan
• Eri kulttuureissa vauvojen leikit melko samanalaisia
• Tyttöjen ja poikien leikit ovat erilaisia (fysiikka, ympäristöön suhtautuminen, huomion kiinnittyminen eri asioihin)
• Leikkikuvausten kautta voi seurata lapsen kehitystä
• Leikki kuin rakkaus = siinä ei ole ainoastaan minun tunteeni ja toisen ihmisen tunteet, vaan "sielujen sympatiaa", olemus ja tapa olla maailmassa
• Fröbel ja lapsen leikki

Tärkeät kaverit

•  Lapsi kuuluu monenlaisiin ryhmiin
• Lasten oma kulttuuri luodaan kavereiden kanssa
• Aikuinen ei voi opettaa kaveriporukan sääntöjä tai opettaa leikkimään jotain leikkiä oikein
• Sukupuoli = lapsi samaistuu omaan sukupuoleen, ja alkaa sitten etsiä eroja, vertailemaan.
• Piaget ja Vygotsky: vertaissuhteet
• Sosiaaliset taidot ja empatiakyky
• Leikkineuvottelut lasten kesken (säännöt, leikin kulku, roolit)
• Lasten neuvottelu sisältää kompromisseja, sopimista ja suostuttelua
• Vastavuoroinen ystävyyssuhdeon edullisin
• Siirtymävaiheessa tulisi huomioida olemassa olevat ystävyyssuhteet (auttaa sopeutumaan esimerkiksi kouluun)