Aamutehoja

Käytän näitä aamutehoja hyväkseni ja kirjoitan kirjasta Lapsen hyvä arki kolmannet ja myös viimeiset muistiinpanot.

Lapsen asema ryhmässä

• Lapsi sopeutuu uusiin ryhmiin, solmii uusia kontakteja, organisoi ja suojelee leikkiä, "juurtuu"
• Lapsen sopeutuminen:

1. Mikä on lapsen sosiaalinen asema ryhmässä?
2. Onko lapsella ystäviä?

•  lapset luovat suosiojärjestelmän ryhmiin
• Suositut lapset käyttäytyvät vähiten aggressiivisesti, torjutut eniten <8suurempi riski ongelmiin myöhemmällä iällä)
• Arviot toisista lapsista ovat melko pysyviä lasten keskuudessa
• Paljon leikkivät lapset kinastelevat eniten
• Jos lapsi jää varjoon, tarvitaan aikuisen apua
• Leikki vs. tappelu: eleet ja ilmeet, toisten huomion herättäminen, leikin jälkeen pysytään yhdessä (kiusan jälkeen erotaan), rajuissa leikeissä roolit vaihtuvat (kiusassa vakiot)

Vahemmuuden merkitys

• Baumrind ja vanhemmuuden tyylit: Salliva vanhempi, autoritaarinen vanhempi (aikuiskeskeinen), lapsikeskeinen vanhempi, auktoritatiivinen vanhempi
• Suomessa kohti puhe- ja nauvottelukulttuuria
• Äiti: huolenpito, läsnäolo ja tapakasvatus, tunnemaailman kehittyminen
• Isä: turva, malli, ajattelu, taitojen ja taitojen kehittyminen
• Vanhemman väsymys lisää ristiriitoja
• Äidit joutuvat enemmän kiista- ja ongelmatilanteisiin lasten kanssa
• Lapset ymmärtävät väsymyksen johtuvan työstä, ei lapsista
• Yhteinen ateria? Ulkoilua 2 h päivässä?
• Lapselle on tärkeää, että riita sovitaan
• Lapset eivät kaipa "puuhamaa" vanhempaa (elämyksestä toiseen)
• Kahden tasavertaisen ihmisen välillä ei voi olla kasvtussuhdetta
• Lapsen on saatavt näyttää myös negatiiviset tunteet
• Mediasisällöt ovat kietoutuneet lapsen arkeen
• Koira antaa lapselle turvaa läsnäolollaan

Arjen rutiinit auttavat surussa

• Arjen jatkuminen auttaa selviytymään erosta (vie lapselta yhtä kauan kuin aikuisilta)
• Rutiiini = "mahtavan tottumuksen voima"
• Erillisyyden kasvu = oman itsen ja toisen rajat vahvistuvat
• Tiivis tukiverkosto (mummi, sisärukset, kaverit, pehmolelut) auttavat selviämään erosta
• Vanhemman kuolema on vaikein menety: perheenjäsenten roolit muuttuvat, lapsi on kokematon tunnistamaan surua ja ahdistusta (kuoleman lopullisuus)

Leikki-ikäinen lapsi

• Vastuullinen vanhempi
• Sosiaalityöntekijöiden huolenpidon mittarit (riittävästi ruokaa, unta)
• Yhteiskunnan segmentoituminen on johtanut siihen, että lapsetkin erottavat "työajan" vapaa-ajasta (kotona oleminen)
•  Harrastukset eivät ole välttämättömiä alle kouluikäisellä
• Vahemmilla on erilainen suhde eri lapsiin
• Lapsi yrittää muokata arjen rytmiä itselleen sopivaksi (kiukuttelu)
• Lapsen tulee saada olla myös rauhassa
• Afrikkalainen viisaus: kasvattamiseen tarvitaan koko kylä

Lapsen ihanteellinen arki

1. leippoisa yhdessäolo
2. lapsen kuunteleminen
3. yhteinen lämmin ateria
4. leikki
5. uni
6. kohtuullinen, valvottu median käyttö
7. vahempien osa-aikatyö
8. sosiaalinen verkosto
9. päivähoidosta lomaa ainakin 1 kk vuoden aikana
10. helliä sanoja puolisoiden kesken

Akut täynnä

Tän viikonlopun jälkeen fiilis on juurikin tuo. Olen täynnä energiaa, lepoa, hyvää treeniä ja hyvää ruokaa. Sen kunniaksi päätin pyörittää pari koneellista pyykkiä ja kirjoittaa lisää muistiinpanoja Lapsen hyvä arki - kirjasta. Tässä ne tulee.

kuva täältä.

Päivähoitomallin historia

• Hanna Roth ja kansalaislastentarha 1888
• Suomen päivähoitolaki 1973 (naiset töissä, yksityisen hoidon riittämättömyys)
• 1996 subjektiivinen päivähoito-oikeus (kaikilla lapsilla oikeus päivähoitoon)
• Esiopetussuunnitelma 2000
• Stakesin varhaiskasvatussuunnitelma 2003 (Vasu)
• Lapsen yksilöllinen kasvupolku
• Päiväkotiin meneminen vaatii lapselta energiaa ja sopeutumista: lapsella tulisi olla oikeus sanoa, jos hän ei viihdy päiväkodissa. Aikuisen velvollisuus on kuunnella.
• Päiväkodin tutustumisaika
• Aikuisen tunne päiväkodista siirtyy lapseen
• Kasvatuskumppanuus = lapsen kanssa tekemisissä olevien ihmisten välistä keskustelua lapsen asioistalapsen parhaaksi
• Lapsen perusturvallisuus rakentuu arkisissa tilanteissa = puhtaan vaipan tuoma mielihyvä ilmenee tuntein ja mielialoin, kuten hymyilemällä
• Vasussa korostuu pedagoginen tehtävä = "normaali" lapsi?

Lapsen viihtyminen päivähoidossa

• Perheen fyysinen läsnäoloaika (perhe fyysisesti yhdessä) ja muisteluaika (perheen jäsenet muistelevat toinen toisiaan)
• Veli-Matti Värri ja "maanalainen dialogisuus" = lapsen ja vanhemman suhde (kaipaus)
• "Perhosilmiö" = aikuinen lennähtää, viivähtää hetken lapsen luona ja menee kohta toisen lapsen luokse
• Lapsen viihtyvyyteen vaikuttavat etenkin suhteet toisiin lapsiin (syrjäytyminen, kiusaaminen)

Lapsi ja leikki

• Vapaus, mielikuvitus, ilo
• Lapset osaavat leikin paremmin kuin aikuiset
• Leikki kuuluu lapsen maailmaan
• Eri kulttuureissa vauvojen leikit melko samanalaisia
• Tyttöjen ja poikien leikit ovat erilaisia (fysiikka, ympäristöön suhtautuminen, huomion kiinnittyminen eri asioihin)
• Leikkikuvausten kautta voi seurata lapsen kehitystä
• Leikki kuin rakkaus = siinä ei ole ainoastaan minun tunteeni ja toisen ihmisen tunteet, vaan "sielujen sympatiaa", olemus ja tapa olla maailmassa
• Fröbel ja lapsen leikki

Tärkeät kaverit

•  Lapsi kuuluu monenlaisiin ryhmiin
• Lasten oma kulttuuri luodaan kavereiden kanssa
• Aikuinen ei voi opettaa kaveriporukan sääntöjä tai opettaa leikkimään jotain leikkiä oikein
• Sukupuoli = lapsi samaistuu omaan sukupuoleen, ja alkaa sitten etsiä eroja, vertailemaan.
• Piaget ja Vygotsky: vertaissuhteet
• Sosiaaliset taidot ja empatiakyky
• Leikkineuvottelut lasten kesken (säännöt, leikin kulku, roolit)
• Lasten neuvottelu sisältää kompromisseja, sopimista ja suostuttelua
• Vastavuoroinen ystävyyssuhdeon edullisin
• Siirtymävaiheessa tulisi huomioida olemassa olevat ystävyyssuhteet (auttaa sopeutumaan esimerkiksi kouluun)

Lapsen hyvä arki

Tänään puhdistuksen luennolla meillä oli työkokeita, jotka olivat kaikkineen aika tylsiä ja työläitä. Muistan jo ala-asteella vihanneeni kaikkea sellaista kokeilua, mittaamista ja tulosten kirjaamista. Tämä kielii varmaan siitä, etttei minusta koskaan olisi tutkijaksi. Minua ahdisti työvälineiden haaliminen ja pulpeteilta nousemisesta aiheutuva melu ja sotku ja rajallinen aikataulu. Kokeet olivat usein ennalta-arvattavia tai niiden eteen piti näpertää. Kaikenlainen näpertäminen ei ole koskaan ollut mun juttu.

Tämän päivän kokeessa asetettiin kvartsivinyylilaudoille erilaisia likaraitoja ja putsattiin niitä kosteilla pöytäpyyhkeillä kahden erilaisen liuoksen voimin. Ei siitä mitään, mutta työstä pitäisi laatia ihan oikea raportti. Iso huokaisu.

Tulin kuitenkin kirjoittelemaan ihan toisesta asiasta, nimittäin Taina Kyrölampi-Kylmäsen teoksesta Lapsen hyvä arki. Luvassa muistiinpanoja siitä!

Lähtökohdat

• Tutkimus päiväkodissa Pohjoissuomalaisella paikkakunnalla keväällä 2003
• Tutkijana erilainen rooli: ei auktoriteetti, vaan erilaiseksi havaittu aikuinen
• Aktiivinen lasten seuraan hakeutuminen
• Tärkeä tutkimustulos: Lapsi opettaa aikuisille, kuinka kaikki merkityksellinen tapahtuu arjessa

Lapsen ja aikuisen käsitys arjesta

• Lapsiperheen arki: rutiini, toisto, syklisyys, jatkuva liike, tunteiden siiräminen, aikataulutus
• Arjesta halutaan päästä pois?
• Arki voi jäädä päälle lomallakin
• Arjen rutiinien puute voi johtaa pahoinvointiin
• Sairas lapsi tarvitsee äitä kotiin = arjen turva. Työelämä on kuitenkin joskus joustamaton.
• Arjen jännitteet: työ, kotityö, perheen yksilöllisten tarpeiden yhteensovittaminen, parisihde, aikapula
• Erilaiset roolit: työ- ja perherooli
• Rutiineista voimaa ja turvallisuutta

Lapsen oikeus kertoa arjesta

• 1900-luku lasten vuosisata
• Käytännössä lapsen mielipide kysytään harvoin
• Tutkimukset aikuislähtöisiä
• Lapset kertovat asioita aikuiselle, johon luottavat
• Lasta voi ymmärtää leikin kautta: lapsen maailma

Lapsen oikeudet

• Tasa-ervoiset velvollisuudet ja oikeudet lapsen henkilökohtaisista lähtökohdista riippumatta
• Vanhemman asenteet, arvot ja toimintapa vaikuttavat lapseen
• Lapsen etu päätöksissä
• Lapsella on oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan
• Lapsen ikä on otettava huomioon
• Lapsellaki on oikeus saada tietoa tiedostusvälineiden kautta (myös suojelu vanhingolliselta tiedolta)

Lapsen arkeen vaikuttavat tekijät

• Perhe (tarpeet): Lapsen oikeus on vanhemman velvollisuus
• Päivähoitopaikka
• Koti
• Avioero, uudisperhe
• Ajankäyttö (työ, harrastukset, kotiaskareet)
• Aamu- ja iltapäiväkerho (ei koulukyytiä, epätasa-arvo?)
• Jukinen keskustel: työajat tukemaan perhe-elämää
• Hararstukset
• Isovanhempien läsnäolo tai läsnäolon puute
• Lähiverkoston olemassaolo tai puute (perhekahvila)
• 1800- luvun arot: Pienempi perhekoko, kaupugissa asuminen, naisten aseman parantuminen

Perheen ja työelämän ristipaine

• Työlaisäädäntö ja päivähoitojärjestelmä
• Työaikojen ennakoimattomuus, "kotitoimisto", osa-aikatyö
• Miehen ja naisen rooli
• Lyhennetty työaika mahdollinen
• Yritystasolla tarvitaan uusia aikasopimusten mekanismeja
• Huoli työn jatkuvuudesta asettaa paineen
• Globalisaatio