Tänään aloitellaan kvantitatiiviseen tutkimukseen liittyvien siältöjen käsittelyä. Kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä voi olla meille kotitalouden opiskelijoille oiekasti todella tarpeellinenkin (kääk). Harjoituksissa on tavoitteena ainakin:
- SPSS-ohjelma
- Käsitteiden ja menetelmien avaaminen
- Kyselylomakkeiden laatiminen (kuvitteellinen tutkimus)
Tutkimusaihe, kyselylomakkeen laatiminen ja sen analysointi (mitä hyvää, mitä korjattavaa). Millainen on hyvä kyselylomake?
- Tietojen syöttäminen SPSS-menetelmään ja niiden analysoiminen SPSS-menetelmällä
Kun aineisto on kerätty, miten se saadaan SPSS-menetelmällä sellaiseen muotoon, että sitä edes voi analysoida? Alamme analysoida Afgaanien kotitalouskulttuuria, oli oman opettajamme toteuttamaa tutkimusta (millaista kyselylomaketta kyseisessä tutkimuksessa on käytetty). Muuttujat haltuun, miten saa SPSS-ohjelman siihen pisteeseen että sinne saa ylipäätään syöttämään tietoja? Saamme tämän työn tuloksena ihan oikean aineiston, jota pääsemme analysoimaan. Tilastoanalyysiin kuuluu täällä: keskihajonnat, muuttujat, muuttujien jakautuminen, graafiset esitykset aineistoista, mitkä ovat yhteydessä toisiinsa, ristiintaulukointi, korrelaatiokerroin, ryhmien vertailu, keskiarvot, T-testit (onko havaittu ero kahden aineiston välillä analysoinnin kannaltamerkittävä). Tarkoitus on saada valmiudet tuottaa kvantitatiivinen tutkimus.
- Parityönä tehtävä harjoitustyö, joka palautetaan 13.4 mennessä.
Osioiden kirjoittamisen harjoittelua.
Mikä sitten on kvantitatiivinen tutkimus?
Määrällisessä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita luokittelusta, syy- ja seuraussuhteita, vertailusta ja numeerisiin tuloksiin perustuvista ilmiöistä. Tutkimukselle tyypillistä on laskennalliset ja tilastolliset analyysimenetelmät (vs. kvali = kohteen laatu, ominaisuudet ja merkitykset). Tutkija pyrkii keräämään itselleen empiiristä havaintoaineistoa (kokemusperäinen tutkimus, joka perustuu havainnointiin ja mittaamiseen). Määrällisen tutkimuksen havaintoaineiston keruumenetelmiä voivat olla esimerkiksi haastattelu tai kirjekysely (sopii etenkin suurille ihmisryhmille).
Mitä asioita voidaan miettiä?
Miten tietynlaista ilmiötä kannattaa havainnoida? Mikä on lyöntivirheiden mahdollisuus (usein jossakin vaiheessa lukuja syöttäessä tapahtuu väkisinkin muutamia virheitä = tarkka tutkiminen, pistokokeet [ottaa esimerkiksi yhden kyselylomakkeen ja tarkastaa, vastaako tulos sitä edes suunnilleen])? Mikä esimerkiksi lukujonon siältämä informaatio kertoo ja mitä siitä voidaan havaita?
Interventio = väliitulo
Tutkimusasetelma = tutkimuksen organisointi (onko vain esimerkiksi yksi porukka) = alkumittaus, välimittaus ja loppumittaus vs. tutkimus- ja kontrolliryhmä joille on tehty alkumittaus, välimittaus ja loppumittaus
Harjoitustehtävä 1
A) Tutkimusasetelma = Pro Green - projekti, joka on toteutettu monissa Pohjoismaissa. Interventio- ja kontrolliryhmä, 19 ruotsinkielistä koulua (9 interventiokoulua ja 10 kontrollikoulua), jotka on arvottu. Klassinen koeasetelma (alkumittaus, välimittaus ja loppumittaus).
B) Tutkimusongelmat = Onnistutaanko koulun toteuttamalla ravitsemusinterventiolla lisämään 11 vuotiaiden lasten kasvisten ja hedelmien kulutusta? Mikä on 11 vuotiaiden lasten nykyinen kasvisten ja hedelmien kulutus?
C) Miten otos poimittu? Mikä on tutkimuksen populaatio? = 19 koulua arpomalla (kaikki ruotsinkieliset alakoulut, paitsi pienet koulut ja pääkaupunkiseudun koulut), joiden oppilaat vastasivat tutkimuslomakkeen kysymyksiin. 30 kontrolliluokkaa ja 30 interventioluokkaa oli mukana tutkimuksessa. 1030 täytti, 934 täytti lomakkeen, joista 811 lopulta vastasi. Aina on syitä, joiden takia tulee katoja (vanhempien lupa yms.).
Populaatio = Mikä on se joukko, josta tietoa etsitään
Otos = Ne, jotka on tutkittu
Populaatio = Mikä on se joukko, josta tietoa etsitään
Otos = Ne, jotka on tutkittu
D) Millaisia tilastollisia menetelmiä tutkimuksessa oli tehty? = Ruotsinkielinen lomake, joka sisälti taustatiedot oppilaasta ja kasvisten ja hedelmien kulutuksesta edellisenä päivänä (ruoankäyttökysely). Lähtötilanteen ja nykytilanteen vertailu, käyttötiheys, kulutusmäärä (dikonotominen summamuuttuja), asenne (summamuuttuja), interventiomuuttujien yhteyksiä vastemuuttujiin tarkasteltiin kovarianssianalyysillä ja logistisella regressioanalyysillä, joiden pohjalta muodostettiin vakio. Keskimääräiset kulukset ja niihin liittyvät tekijät koottiin taulukkoon.
Summamuuttuja = samaa asiaa tutkittu eri näkökulmasta, mutta samaa kysymystä ei kannata erikseen tarkkailla, jolloin luodaan summamuuttuja.
SPSS = On väline, ei menetelmä.
Summamuuttuja = samaa asiaa tutkittu eri näkökulmasta, mutta samaa kysymystä ei kannata erikseen tarkkailla, jolloin luodaan summamuuttuja.
SPSS = On väline, ei menetelmä.
E) Tärkeimmät tulokset = Tutkimuksella onnistuttiin lisäämään kasvisten ja hedelmien kulutusta ja vaikutettiin myönteisen asenteen muodostumiseen kasvisten ja hedelmien syöntiä kohtaan suuren toteutusasteen luokilla. Vähäisen toteutusasteen luokilla lapset eivät lisänneet hedelmien ja kasvisten käyttöä kontollikouluihin verrattuna. Kasvisten kulutukseen interventiolla ei ollut vaikutusta.
