Kvantijuttua

Kvantin kakkosdemolla mennään!

Tutkimusraportin rakenne

1. Abstrakti (pääasiat, keskeiset tulokset)
2. Johdanto (mistä idea tutkimukseen? Mikä on perusidea, miksi alettiin tutkia? Teoreettinen haltuunotto: keskeiset käsitteet, tutkimuksen sijoittaminen aikaisempaa tutkimukseen verrattuna, rajaa tutkimusongelman ja tutkimuskysymykset)
3. Tutkimusmenetelmä (tutkimusasetelma, otos ja populaatio, mittarit eli aineistonhankinta, analyysi (millä menetelmillä ja millä perusteella), interventio)
4. Tulokset (keskeiset tulokset, graafiset kuvaukset, taulukot selitettynä tekstiin)
5. Pohdinta (tulosten merkitys ja vastaavuus odotuksiin, miksi ei tullut sellaisia tuloksia kuin haluttiin ja mikä siihen vaikutti? Tuloksia liitetään muuhun tutkimuskenttään, eli muissa tutkimukissa päädyttyihin tuloksiin. Luotettavuuden tarkastelu (validiteetti = luotettavuus ja reabiliteetti = yleistettävyys). Miten voisin jatkaa, eli jatkotutkimusaiheiden esittely.

Tehtäviä 

Muuttujien analysointi

Miten voisi tutkia kotitalousopetuksen laatua ja ja/tai vaikuttavuutta sekä siihen liittyviä tekijöitä. Mitta-asteikkotyyppi: luokittelu-, välimatka- vai suhdeasteikko?

Luokitteluasteikko (2 tai useampi arvo jotakin tiettyä ominaisuutta) = mitta-asteikko, jossa alkiot voidaan ryhmitellä ominaisuuksien perusteella osajoukkoihin. Esim. lämpötilan mukaan kylmään ja kuumaan, sukupuolen perusteella miehiin janaisiin tai eri kansallisuuksiin. Paikkakunta, luokka-aste, opettaja on muodollisesti pätevä tai ei ole muodollisesti pätevä (dikonotominen muuttuja, eli kaksi absoluuttista vaihtoehtoa) 

Järjestysasteikko =  Esimerkiksi jonkun ominaisuuden voimakkuudesta riippuen järjestykseen asettaminen. Onko oppitunnilla kivaa? (aina, usein, harvoin, ei koskaan)

Välimatka-asteikko = aidosti numeeriset muuttujat (havaintojen etäisyydet), koenumerot, aina yksiselitteinen tulkinta (välimatkaa voidaan mitata), lämpötila

Onko oppitunnilla kivaa? - kyselyn välimatkaa ei voida mitata. Järjestystä taas voidaan tarkastella.

Suhdeasteikko = Ominaisuus häviää jossakin vaiheessa, eli relatiiviseen asteikkoon sisältyy aina nollapiste (ominaisuutta ei esiinny lainkaan) Ikä (kun lapsi syntyy)

Mikä edellisen kohdan muuttujista ovat riippuvia (eli selittäviä) muuttujia ja mitkä riippumattomia eli selittäviä muuttujia? Riippuva eli selitettävä = muuttuva muuttuja (esimerkiksi paino) Riippumaton = Taustamuuttuja eli selittävä muuttujat, kuten pituus, sukupuoli ja ikä: Voiko tällä muuttujalla selittää jonkun ilmiö?

Luokitteluasteikko = Riippumaton

Järjestysasteikko = Riippuvia

Välimatka-asteikko = Riippumaton tai riippuva

Suhdeasteikko = Riippumaton

Kyselylomakkeen laadintaohjeet

1. Kysymysten järjestys: helpot kysymykset ensin, aihealueittain 
2. Ei toistoa tai samoja kysymyksiä
3. Yksiselitteiset kysymykset
4. Ei johdattelevia kysymyksiä
5. Luottamuksen herättäminen
6. Asiallinen, selkeä kieliasu
7. Sopivan pituinen (15-20 minuuttia)
8. Kohderyhmä huomioidaan
9. Vastausohjeiden antaminen
10. Riittävän tarkat kysymykset, ei turhia kysymyksiä, pitäydytään ongelmassa, mieti vastausvaihtoehdot
11. Kysymykset vastaavat tutkimusongelmaan, ovat yhdenmukaisia 
12. Anonymiteetti
13. Kysymyksiin oltava helppo vastata
14. Kysymysten rakennevaihtoehdot: avoin kysymys/monivalinta/ suora kysymys

Kotitehtävä

Suunnittele esim. luentomateriaalin ja ao. kohtien a-f avulla kyselylomake kubitteellista tutkimusta varten. Tutkimusiahe on: kotien ruuanvalmistuksen ja nuorten siihen osallistumisen yhteys oppilaiden taitoihin kotitaloustunneilla (tutkimusteema, voi rajata)

Mieti kysymysvaihtoehtoja, jotka operationaalistetaan (muutetaan mitattavaan muotoon)

• A) Muotoile teemasta sopiva tutkimusaihe tai -ongelma

Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, kotitalouden tunneilla tehtyjen reseptien ja kokeilujen vaikuttavuutta kotona tehtyyn ruoanvalmistukseen. Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että reseptejä aletaan toteuttaa myös kotona? Tutkimusongelmia: Kokeilevatko nuoret kotitalouden tunneilla oppimiaan reseptejä kotona? Motivoiko kotitalouden opetus nuoria käytännön kokeiluihin? Ovatko kotitaloudentunnilla käytetyt reseptit oppilaille mieluisia? Onko kotitalouden oppikirja nuorille yleinen tapa etsiä ruokaohjeita? Millaisia reseptejä toteutetaan kotona?

• B) Mitkä ovat tutkimusongelmaa mittaavat muuttujat? Mitkä niistä ovat a) riippuvia (selitettäviä) ja b) riippumattomia (selittäviä)

a) Riippuvat muuttujat = motivaatio, arvosana, opetustavat, ruoanvalmistus kotona

b) Riippumattomat muuttujat = ikä, sukupuoli, luokka-aste, perhetausta, ruoanlaittotaidot, perherakenne

Kyselylomakkeen voi luoda ainakin järjestysasteikon avulla. Siellä voi esittää esimerkiksi kysymyksen: Oletko tehnyt kotitalouden tunnilla jaetulla reseptillä ruokaa myös kotona? = Usein, joskus, harvoin, en koskaan. Muuttujat ovat tässä riippuvia eli selittäviä. Tässä voisi käyttää myös luokitteluasteikkoa ja siitä tarkemmin dikonotomista muuttajaa: Motivoiko kotitalouden opetus sinua laittamaan ruokaa myös kotona? = Kyllä, Ei. Tällöin muuttujat ovat riippuvia eli selitettäviä.

• C) Millä mitta-asteikolla eri muuttujat mitataan?

Kyselylomakkeen voi luoda ainakin järjestysasteikon avulla. Siellä voi esittää esimerkiksi kysymyksen: Oletko tehnyt kotitalouden tunnilla jaetulla reseptillä ruokaa myös kotona? = Usein, joskus, harvoin, en koskaan. Muuttujat ovat tässä riippuvia eli selittäviä. Tässä voisi käyttää myös luokitteluasteikkoa ja siitä tarkemmin dikonotomista muuttajaa: Motivoiko kotitalouden opetus sinua laittamaan ruokaa myös kotona? = Kyllä, Ei. Tällöin muuttujat ovat riippuvia eli selitettäviä.

• D) Miten suorittaisit käytännössä tutkimuksen kyselyn?

Valitsisin tarkasteluun esimerkiksi 7 lk., ja toteuttaisin syksyn alussa tutkimuksen jossa tiedustelisin ruoanvalmistusta kotona. Keväällä toteuttaisin saman kyselyn uudelleen, ja tarkastelisin onko ruoanvalmistus kotona lisääntynyt. Voisin kysellä syksyllä oppilaiden ennakko-oletuksia siihen, voiko kotitaloudenopetuksella olla vaikutusta ruoanvalmistukseen kotona, kun tietotaito lisääntyy. Keväällä voisin kysyä, toteuttivatko oppilaat ohjeita ja reseptejä myös kotona. 

• E) Miten poimisit otannan? 

Voisin ottaa tarkasteluun esimerkiksi ainoastaan Itä-Suomen kouluissa, jolloin valitsisin tarkasteluun esimerkiksi kolmen ylä-asteen kaikki 7 lk. kotialoustunnit aloittavat oppilaat. Koulut poimisin kaikista Itä-Suomen alueen kouluista arpomalla. Mukana ei kuitenkaan olisi ruotsinkielisiä yläasteita eikä todella pieniä yläasteita. 

Omat kysymykset

Oletko oppinut uusia käytännön taitoja kotitaloustunneilla?
Onko kotitalouden oppiaine mielestäsi tärkeä oppiaine?
Koetko ruoanvalmistuksen tärkeäksi taidoksi?
 Valmistatko kotona ruokaa?
Vastaavatko kototaloustunneilla valmistettu ruoka kotona nautittua ruokaa?
Valmistatko kotitaloustunneilla valmistettuja ruokia kotona?

Etsitkö reseptejä kotitalouden oppikirjasta?
Onko kotitalouden oppikirja selkeä ja siellä olevat reseptit helppoja toteuttaa?
Tarvitsetko kotitalouden oppikirjan lisäksi muitakin lähteitä etsiessäsi repseptejä tai apua ruoanvalmistukseen?

Kvantitatiivisen tutkimuksen avaus

Tänään aloitellaan kvantitatiiviseen tutkimukseen liittyvien siältöjen käsittelyä. Kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä voi olla meille kotitalouden opiskelijoille oiekasti todella tarpeellinenkin (kääk). Harjoituksissa on tavoitteena ainakin:

• SPSS-ohjelma
• Käsitteiden ja menetelmien avaaminen
• Kyselylomakkeiden laatiminen (kuvitteellinen tutkimus)

Tutkimusaihe, kyselylomakkeen laatiminen ja sen analysointi (mitä hyvää, mitä korjattavaa). Millainen on hyvä kyselylomake?

• Tietojen syöttäminen SPSS-menetelmään ja niiden analysoiminen SPSS-menetelmällä

Kun aineisto on kerätty, miten se saadaan SPSS-menetelmällä sellaiseen muotoon, että sitä edes voi analysoida? Alamme analysoida Afgaanien kotitalouskulttuuria, oli oman opettajamme toteuttamaa tutkimusta (millaista kyselylomaketta kyseisessä tutkimuksessa on käytetty). Muuttujat haltuun, miten saa SPSS-ohjelman siihen pisteeseen että sinne saa ylipäätään syöttämään tietoja? Saamme tämän työn tuloksena ihan oikean aineiston, jota pääsemme analysoimaan. Tilastoanalyysiin kuuluu täällä: keskihajonnat, muuttujat, muuttujien jakautuminen, graafiset esitykset aineistoista, mitkä ovat yhteydessä toisiinsa, ristiintaulukointi, korrelaatiokerroin, ryhmien vertailu, keskiarvot, T-testit (onko havaittu ero kahden aineiston välillä analysoinnin kannaltamerkittävä). Tarkoitus on saada valmiudet tuottaa kvantitatiivinen tutkimus.

• Parityönä tehtävä harjoitustyö, joka palautetaan 13.4 mennessä.

Osioiden kirjoittamisen harjoittelua.

Mikä sitten on kvantitatiivinen tutkimus?

Määrällisessä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita luokittelusta, syy- ja seuraussuhteita, vertailusta ja numeerisiin tuloksiin perustuvista ilmiöistä. Tutkimukselle tyypillistä on laskennalliset ja tilastolliset analyysimenetelmät (vs. kvali = kohteen laatu, ominaisuudet ja merkitykset). Tutkija pyrkii keräämään itselleen empiiristä havaintoaineistoa (kokemusperäinen tutkimus, joka perustuu havainnointiin ja mittaamiseen). Määrällisen tutkimuksen havaintoaineiston keruumenetelmiä voivat olla esimerkiksi haastattelu tai kirjekysely (sopii etenkin suurille ihmisryhmille).

Mitä asioita voidaan miettiä?

Miten tietynlaista ilmiötä kannattaa havainnoida? Mikä on lyöntivirheiden mahdollisuus (usein jossakin vaiheessa lukuja syöttäessä tapahtuu väkisinkin muutamia virheitä = tarkka tutkiminen, pistokokeet [ottaa esimerkiksi yhden kyselylomakkeen ja tarkastaa, vastaako tulos sitä edes suunnilleen])? Mikä esimerkiksi lukujonon siältämä informaatio kertoo ja mitä siitä voidaan havaita?

Interventio = väliitulo

Tutkimusasetelma = tutkimuksen organisointi (onko vain esimerkiksi yksi porukka) = alkumittaus, välimittaus ja loppumittaus vs. tutkimus- ja kontrolliryhmä joille on tehty alkumittaus, välimittaus ja loppumittaus

Harjoitustehtävä 1

A) Tutkimusasetelma = Pro Green - projekti, joka on toteutettu monissa Pohjoismaissa. Interventio- ja kontrolliryhmä, 19 ruotsinkielistä koulua (9 interventiokoulua ja 10 kontrollikoulua), jotka on arvottu. Klassinen koeasetelma (alkumittaus, välimittaus ja loppumittaus).

B) Tutkimusongelmat = Onnistutaanko koulun toteuttamalla ravitsemusinterventiolla lisämään 11 vuotiaiden lasten kasvisten ja hedelmien kulutusta? Mikä on 11 vuotiaiden lasten nykyinen kasvisten ja hedelmien kulutus?

C) Miten otos poimittu? Mikä on tutkimuksen populaatio? = 19 koulua arpomalla (kaikki ruotsinkieliset alakoulut, paitsi pienet koulut ja pääkaupunkiseudun koulut), joiden oppilaat vastasivat tutkimuslomakkeen kysymyksiin. 30 kontrolliluokkaa ja 30 interventioluokkaa oli mukana tutkimuksessa. 1030 täytti, 934 täytti lomakkeen, joista 811 lopulta vastasi. Aina on syitä, joiden takia tulee katoja (vanhempien lupa yms.).

Populaatio = Mikä on se joukko, josta tietoa etsitään
Otos = Ne, jotka on tutkittu

D) Millaisia tilastollisia menetelmiä tutkimuksessa oli tehty? =  Ruotsinkielinen lomake, joka sisälti taustatiedot oppilaasta ja kasvisten ja hedelmien kulutuksesta edellisenä päivänä (ruoankäyttökysely). Lähtötilanteen ja nykytilanteen vertailu, käyttötiheys, kulutusmäärä (dikonotominen summamuuttuja), asenne (summamuuttuja), interventiomuuttujien yhteyksiä vastemuuttujiin tarkasteltiin kovarianssianalyysillä ja logistisella regressioanalyysillä, joiden pohjalta muodostettiin vakio. Keskimääräiset kulukset ja niihin liittyvät tekijät koottiin taulukkoon.

Summamuuttuja = samaa asiaa tutkittu eri näkökulmasta, mutta samaa kysymystä ei kannata erikseen tarkkailla, jolloin luodaan summamuuttuja.

SPSS = On väline, ei menetelmä.

E) Tärkeimmät tulokset = Tutkimuksella onnistuttiin lisäämään kasvisten ja hedelmien kulutusta ja vaikutettiin myönteisen asenteen muodostumiseen kasvisten ja hedelmien syöntiä kohtaan suuren toteutusasteen luokilla. Vähäisen toteutusasteen luokilla lapset eivät lisänneet hedelmien ja kasvisten käyttöä kontollikouluihin verrattuna. Kasvisten kulutukseen interventiolla ei ollut vaikutusta.