Päivät juoksee silmissä ja hommat
piiloisesti kasautuu. Mulla olisi vaikka mitä tehtävää, palautusta ja tenttiä,
jotka pitäisi hoitaa. En ole onnistunut priorisoinnissa kovinkaan hyvin..
Huomenna lähden käymään kotikotona, ja muutama luento jää välistä. Haluan
kirjoittaa muistiinpanot valmiiksi kotitalous sosiaalisena ja taloudellisena
yksikkönä – luentoa varten, ja muistella viime kerran demoa
kuluttajakasvatuksesta. Tässä ne siis!
Kotitalous sosiaalisena ja taloudellisena yksikkönä
Hyvinvoinnin yleiset ulottuvuudet
Allard 1976
- Aineelliset = elintaso (aineelliset ja persoonattomat resurssit) ja ulkoiset olosuhteet (asunto, tulot, terveys). Aineelliseen hyvinvointiin liittyy ihmisen suhtautuminen omiin ulkoisiin olosuhteisiinsa.
- Aineettomat = elämänlaatu (ihmisten väliset suhteet, vapaa-aika, luonto). Aineettomaan hyvinvointiin liittyy koettu onnellisuus.
Köyhyyden määritelmä
- Absoluuttinen köyhyys = riittämättömät resurssit turvata terveelliselle elämälle välttämättömät perustarpeet (ruoka, vaatetus, asuminen)
- Suhteellinen köyhyys = kykenemättömyys osallistua yhteiskunnan toimintoihin
- Ei ole olemassa yhtä hyvää mittaria mitata köyhyyttä: köyhyys on moniulotteinen ilmiö, johon vaikuttavat elinolot ja omat arviot.
- Lapsiköyhyysaste: kuinka monta % elää kotitalouksissa, jotka jäävät suhteellisen köyhyysrajan alle. Köyhyysaste ja lapsiköyhyys ovat kasvaneet vuodesta 1990 (etenkin yksinhuoltajien talouksissa). Suurin köyhyysriski on opiskelijatalouksissa, 81 % elää alle köyhyysrajan. Toisen riskiryhmän muodostavat iäkkäät henkilöt (köyhyys kuitenkin laskenut).
- Lapsiväestöä uhkaa eniten heidän vanhempiensa vajaatyöllisyys. Työikäisten yleisin ongelma on yhtäaikainen pienituloisuus ja vajaatyöllisyys. Eläkeiässä (tai sitä lähestyttäessä) ongelmaksi jää matala tulotaso.
- Toimeentulo-ongelmista raportointi on yhteydessä perhetyyppiin, ei niinkään ikään tai sukupuoleen, yksinhuoltajia lukuun ottamatta (naisilla enemmän toimeentulo-ogelmia). Yksihuoltajat ja yksin asuvat raportoivat eniten toimeentulo-ongelmia (miehet enemmän kuin naiset, paitsi iäkkäillä ero päinvastainen). Yli kahden lapsen perheissä on eniten toimeentulo-ongelmia. Toimeentulo-ongelmat ovat vähentyneet vuodesta 1996 kaikissa muissa perhetyypeissä, paitsi yksin asuvien naisten ja pariskuntien keskuudessa. Toimeentulo-ongelmia aiheuttaa työttömyys tai opiskelu.
- Kohtuullisen minimin viitebudjetit = Kohtuullisella minimillä ymmärretään kulutustasoa, jolla taataan perustarpeiden tyydytyksen lisäksi myös yhteiskunnallinen osallistuminen.
Kuluttajakasvatus, demo 1 (6.2)
Aloitimme demon jakautumalla
kuuteen ryhmään. Meillä oli pistetyöskentelyä, jonka ideana on kiertää
erilaisia pisteitä, joissa on kussakin erilainen tehtävänanto ja toimintatapa.
Pisteillä vietetään aina tietty aika, esimerkiksi 10–15 min, kuten me tällä
kerralla teimme. Pistetyöskentely on usein oppilaista hauskaa, ja siihen saa
ujutettua toiminnallisuutta, omaa pohdiskelua, ryhmäytymistä, tiimityötä, toisilta
oppimista ja myös toisille opettamista. Kun puhutaan kotitaloustieteestä,
pisteillä voi hyödyntää myös aisteihin perustuvaa arviointia: yhdellä rastilla
maistelimme, kokeilimme ja haistelimme erilaisia kuiva-ainekaapista löytyviä
tuotteita. Lueskelimme myös pakkausselostuksia ja vertailimme tuoteselosteita.
Lihaliemikuutioista löytyi väriaineita ja soijarouheesta gluteenia, mikä oli
yllättävää. Muutaman kuukauden vanhaa kaakaojauhetta voisi kenties käyttää
vielä leivontaan, sillä se tuoksui ja maistui vielä ihan hyvälle.
Kotitalouksissa ollaankin välillä liian varovaisia erilaisten käyttömerkintöjen
suhteen, joka lisää kotitalouksien hävikkiä. Parasta ennen – päiväystä ei osata
erottaa Viimeinen käyttöpäivä – merkinnästä, ja käyttökelpoisia tuotteita
heitetään liikaa pois. Oppilaita on hyvä opettaa tunnistamaan tuotteen
kelpoisuus myös muiden aistien avulla, kuin päiväysmerkintöjä lukemalla.
Tutustuimme samalla myös joidenkin tavanomaisten tuotteiden
lisäainepitoisuuksiin – pitkälle prosessoituja tuotteita ovat muun muassa
irtokarkit ja limonadit.
Toisilla pisteillä katseltiin YLE
– sivustolta videoita ja keskusteltiin (Subin kana on peräisin Thaimaasta!),
pelailtiin kuluttajakasvatukseen liittyviä pelejä netissä ja arvioitiin niiden
toimivuutta opetuskäytössä (Smartboardin avulla), leikeltiin omia mainoksia
lehdistä, tutkittiin kotitalouden oppikirjoja (oli hauskaa, miten aiemmin
samalla tavalla toteutettu tehtävä oli nyt täysin erilainen, kun kyse on
kuluttajakasvatuksesta) ja keksittiin omia ”perhetarinoita” kuvakorttien
perusteella. Sama materiaali toimi siis meillä, kuin esimerkiksi oppilailla yläasteella.
Toki ikä ja esimerkiksi ryhmän koko ovat vaikuttavia tekijöitä, ja meillä
opiskelijoilla riittää ehkä astetta enemmän mielenkiintoa ja keskittymiskykyä
tehdä tällaista pistetyöskentelyä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että tällainen
toiminnallinen työtapa laittaa oppilaat luokassa liikkeelle, rohkaisee avaamaan
suun ja edistää oppilaan omaa aktiivista tiedonhankintaa.
Yhteistoiminnallisilla ohjaustavoilla
tarkoitetaan sellaisia työmuotoja, joissa harjoitellaan yhdessä parin kanssa
tai lapsi kuuluu yhtenä jäsenenä suurempaan ryhmään. Yhteistoiminnallisissa
työtavoissa parilla tai ryhmällä on yhteinen tehtävä ja tehtävästä
suoriutuminen vaatii jokaisen osallistujan aktiivista osallistumista ja
yhteistyötä. Yhteistoiminnallisissa ohjaustavoissa ryhmän eri jäsenille voidaan
antaa erilaisia rooleja ja tehtäviä. Ohjattua oivaltamista ja ongelmanratkaisua
voidaan käyttää myös ryhmissä, jolloin ne vaativat yhteistoimintaa ja siten
tukevat lasten vuorovaikutustaitojen harjaantumista.