Tänään pyörähtää käyntiin meidän "Arvostele mun illallinen". Ollaan siis 4 hengen porukassa päätetty kokkailla vuorollamme toisillemme ja leikkimielisesti arvostella nämä ateriat. Lisähaasteena on valita jokin kulttuuri, jonka ympärille illallisen rakentaa. Omaksi maakseni valitsin Turkin, sillä sen ruokakulttuuri on vielä suht tuoreessa muistissa syksyllä tehdyn reissun jälkeen, ja muutoinkin siellä tehdään mielestäni hyvää ruokaa. Haluan päästä piillottamaan jogurttia vähän kaikkialle ja pyörittelemään mausteisia pitaleipiä. Tänään ei ole minun vuoroni, vaan menen vieraaksi saksalaiseen pöytään. Jee!
![]() |
eilen herkuteltiin piiraalla |
Sosiaali- ja terveysmenot sekä – palvelut
Sosiaaliturva voidaan luokitella
sosiaalivakuutukseen (lakisääteinen eläke, lakisääteinen sairausvakuutus,
työttömyysturvan ansiosidonnainen osa), sosiaaliavustukseen (esimerkiksi
lapsilisä), sosiaalihuoltoon ja sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Suurimman sosiaali- ja
terveysmenoerän vuonna 2008 muodosti sosiaaliturva (41 %). Työeläkkeen osuus
oli 19 % ja kansaeläkemenojen osuus 22 %. Muut sosiaaliturvan menot ovat
työttömyysturva (3 %), sairasvakuutus (3 %) sekä muu sosiaaliturva (11 %). Julkisten
terveyspalvelujen osuus 9 %, julkisten sosiaalipalvelujen 6 %. Yhteensä
sosiaalimenot eli sosiaaliturva sekä julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat
50 miljardia euroa ja niiden suhde bruttokansantuotteesta on noin 27 % ja
julkisista menoista 55 %. Kaikkein suurimmat menot ovat Savonlinnassa ja
Pieksämäellä (3500€/hlö). Tämä johtuu esimerkiksi ikärakenteesta (paljon
aikuisia ja vanhuksia) ja runsaasta henkisestä pahoinvoinnista (alkoholismi,
mielenterveyden häiriöt). Menoja kasvattaa myös työttömyys, alhainen syntyvyys
(pienet ikäluokat ovat nuoria) ja väestön elinajan piteneminen.
Terveyspalveluiden käyttö
Suomen terveyspolitiikassa
korostuu terveyden edistäminen ja sairauksien, tapaturmien ja pahoinvoinnin
ehkäisevä toiminta. Toimet näkyvät muun muassa kansanterveysohjelmina (Terveys
2015 – ohjelma, Terveyden edistämisen politiikka ohjelma ja
Alkoholiohjelma). Hoitotakuu (2005) on
nopeuttanut hoitoon pääsyä: terveyskeskukseen on saatava välitön yhteys arkisin
aukioloaikoina, sairaanhoitajan/lääkärin arvio hoidon tarpeesta on saatava 3
päivän sisällä ja hoito pitää aloittaa 3 kk sisällä. Vuonna 2009 riittävää
hoitoa arvioi saavansa 70 %, puutteellista 7 % ja 20 % ei ollut tarvetta
hoitoon. Väestöryhmittäiset erot näkyvät terveyspalveluiden käytössä, kun
alemmat tuloluokat käyttävät huomattavasti enemmän terveyskeskuspalveluja ja
heillä on huonompi työterveyshuolto, kun taas ylemmät tuloluokat saavat hyvää
työterveyshuoltoa ja käyttävät enemmän yksityisiä palveluja. Suurimmalle osalle
väestöstä nykyisen terveydenhuoltomenojen taso on riittävä ja sitä rahoitetaan
siis verovaroin (valtiolla pääasiallinen vastuu). Yhä useamman mielestä veroja
ja sairasvakuutusmaksuja tulisi nostaa ja käyttää enemmän voimavaroja terveydenhuoltoon.
Sosiaalipalvelut
Sosiaali- ja terveyskertomusten
mukaan (2010) kolme suurinta haastettamme ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen
eheyden ylläpitäminen, väestön elintapojen muutokset ja tuloerojen kasvuun ja
köyhyyteen liittyvät ongelmat. Kuntien järjestämiä sosiaalipalveluja ovat
esimerkiksi sosiaalityö (tukitoimet), sosiaalipäivystys (akuutit ongelmat),
kotipalvelut, omaishoidon tuki, asumispalvelut, perhehoito, kuntoutus, lasten
ja perheiden palvelut (päivähoito, lastensuojelu, ottolapsineuvonta, kasvatus-
ja perheneuvonta, perheasioiden sovittelu, isyyden selvittäminen &
vahvistuminen, lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvät sovittelut),
ikäihmisten palvelut, vammaispalvelut ja päihdetyöpalvelut.
Kotitaloustyö ja kodin puhtaanapidon - luennolla jatkoimme pesuaineiden tutkailua. Kaikkea sitä kotiinsa tarvitseekin, nykyään ei kuulkaas riitä se mentysuopa. Joka leimattiin ryhmämme kesken tosi epämiellyttäväksi, minulle se on tuttu tuoksu lapsuudesta eikä lainkaan vastenmielinen. Mielipidekysymys!
Siivousaineita on valtavasti. Kodin siivouksessa pärjää kuitenkin melko
pienellä valikoimalla. Olemme päivittäin tekemisissä monien kemikaalien
kanssa. Kemikaaleista on hyötyä muun muassa siivouksessa, pyykinpesussa ja
remontoinnissa. Kauneudenhoitotuotteet puolestaan piristävät elämää.
Osa kemikaaleista voi aiheuttaa
haittaa ympäristölle ja terveydelle väärin käytettynä. Ympäristön kannalta
ongelmallisimpia ovat hajoamattomat sekä hitaasti hajoavat kemikaalit esim.
elohopea ja lyijy. Tieto helpottaa käyttämään ja käsittelemään kemikaaleja
oikein sekä tekemään järkeviä valintoja. Kemikaaleja hankkiessa teet oman
kannanottosi luonnon ja terveyden puolesta, joten mieti ennen ostoa,
tarvitsetko ainetta.
Siivouskaapin perusaineet
- käsiastianpesuaine (pH 6-8)
- yleispuhdistusaine (pH 6-8)
- hapan (pH alle 6) puhdistusaine kalkinpoistoon
- wc:n puhdistusaine tarvittaessa
Erikoistilanteisiin
- emäksinen (pH yli 8) puhdistusaine
- saunan puhdistusaine
- lattioiden suoja- ja hoitoaineet lattiamateriaalin mukaan
- uuninpuhdistusaine (katso uunin puhdistusvinkit)
- lasinpesuaine
- kalustetekstiilien hoitoaine (mm. nahanhoitoaine)
Valitse ja toimi ympäristöystävällisesti
- Valitse oikea aine oikeaan tarkoitukseen. Usein mieto aine riittää.
- Suosi pohjoismaisen ympäristömerkin (Joutsenmerkki) saaneita tuotteita.
- Käytä erityisen harkiten kloorattuja desinfiointiaineita, antibakteerisia aineita ja liuottimia sisältäviä aineita. Ne ovat haitallisia sekä terveydelle että ympäristölle.
- Vältä ilman- ja wc-raikasteita.
- Käytä puhdistus- ja pesuainetiivisteitä.
- Käytä tiivisteitä ja osta täyttöpakkauksia.
- Valitse mahdollisimman vähän pakattu ja kierrätyskelpoinen tuote.
- Annostele ohjeen mukaan.
- Älä päästä pesuvesiä suoraan vesistöön.
- Hävitä vanhentunut aine ohjeen mukaan.
- Jos pakkauksessa on varoitusmerkki, käsittele valmistetta ongelmajätteenä.
Oikea tuote oikeaan tarkoitukseen
Aina ei tarvita voimakasta
erikoispuhdistusainetta, vaan mieto yleisaine riittää mainiosti. Erilaisten
materiaalien ja pintojen puhdistamiseen vaikuttaa hankaaminen, käytetty
pesuaine, veden lämpötila ja aika. Usein lisäämällä mekaanista työtä ja
vaikutusaikaa voi vähentää vahvojen kemikaalien tarvetta. Pinttyneen lian
puhdistaminen on aina hankalaa. Siksi omaa vaivannäköä ja ympäristöä säästää
siivoaminen tai tahrojen puhdistaminen miedoilla aineilla silloin kun likaa on
vielä vähän. Mikrokuituliinat ovat pitkäikäisiä, niiden hankausteho on hyvä
eikä pesuainetta tarvita.
Putkenavausaineet saattavat
vahvasti emäksisinä ärsyttää tai syövyttää ihoa. Tukkeutuneet putket voi
useimmiten avata myös mekaanisesti, esimerkiksi karhupumpulla eli
hajulukonavaajalla tai viemärinavausvaijerilla.
Pesu ja puhdistus
Pesu- ja puhdistusaineita on
viime vuosina kehitetty ympäristön kannalta myönteiseen suuntaan. Tiivisteiden
myötä on voitu vähentää suolojen ja täyteaineiden käyttöä. Paperiset
täyttöpakkaukset ovat vähentäneet pakkausmateriaalin kulutusta. Pesuainetta
tulee annostella mieluummin liian vähän kuin liian paljon. Ylimääräinen
pesuaine ei paranna pesutulosta, vaan kuormittaa ympäristöä ja kukkaroa. Pohjoismainen
ympäristömerkki auttaa valitsemaan vähiten haitallisia aineita.
Optisilla kirkasteilla, väri- ja
hajuaineilla tai säilöntä- ja täyteaineilla ei ole merkitystä tuotteen
pesutehon kannalta, mutta nämä aineet tuottavat turhaa ympäristökuormitusta. Valkaisuaineet sisältävät yleensä
hypokloriittia, joka ärsyttää ihoa.
Hypokloriittia ei koskaan saa käyttää yhdessä happamien aineiden kuten
WC-altaan puhdistusaineiden, etikan tai sitruunahapon kanssa, koska silloin
saattaa syntyä myrkyllistä kloorikaasua. Monet desinfiointi- ja säilytysaineina
käytetyt fenolit ovat hitaasti hajoavia yhdisteitä ja myrkyllisiä.
Antibakteeriset aineet kodin
puhdistuksessa ovat tarpeettomia. Antibakteeristen aineiden hyödyistä ei ole
tutkittua tietoja, ja myös niiden haittavaikutukset ovat selvittämättä. Niiden laajamittainen käyttö saattaa lisätä
bakteerien vastustuskykyä, jolloin antibioottien teho heikentyy. Ne voivat myös
aiheuttaa ärsytystä tai allergisia reaktioita. Kotona haitallisten bakteerien
määrä on niin vähäinen, ettei antibakteerisia aineita tarvita.