Etikkasäilöntä
Etikkasäilykkeillä saa kivaa
väriä ruokapöytään. Tuotteiden säilyminen perustuu happamuuteen ja osittain
myös käytettyyn sokeriin, jonka voi korvata myös hunajalla. Säilykkeitä voi ja
kannattaa maustaa, joista yleisimmin käytetään pippuria, neilikkaa, inkivääriä
ja kanelia. Tavallisimmin säilötään väkiviinietikkaan, joka sisältää 10%
etikkahappoa. Etikkaa keittäessä kannattaa käyttää teräs- tai emalikattilaa
kannen alla, tuuletus mielessä pitäen.
Etikka ruostuttaa metallikansia. Peitä tölkki ensin muovikelmulla tai
käytä muovitettuja kansia.
Hapansäilöntä
Hapansäilöntä on kuivaamisen
ohella uudelleen elpynyt säilöntätapa. Eniten hapattamalla säilötään kaalia,
mutta myös muiden kasvisten ja sienten hapattaminen onnistuu. Entisinä aikoina
kalaakin säilöttiin hapattamalla. Ruotsissa herkutellaan nykyäänkin
hapansilakalla.
Hapansäilöntä perustuu
maitohappobakteerien aikaansaamaan käymiseen, jossa pH laskee ja mikrobien
toiminta estyy. Maitohappobakteereita on luonnostaan kaikkialla ja niiden
ravinnokseen käyttämiä sokereita vapautuu kun kasvisten soluseinät rikotaan
pilkkomalla tai raastamalla. Jota maitohappoa muodostuu, täytyy lämpötilan,
hapettomien olosuhteiden ja hygienian olla optimaaliset. Hapankaalin
valmistuksella voi hyvin aloittaa, sillä kaalin hapattaminen onnistuu
varmimmin. Hyvä hapansäilyke on raikkaan
hapan ja siinä on hyvä aromi.
Kuivaaminen
Kuivatussa tuotteessa ei ole
mikrobeja, sillä ne eivät saa riittävästi vettä. Kuivaaminen on aika hyvä tapa
säilöä, sillä maku ja useimmat vitamiinitkin säilyvät hyvin. Kuivata voi
melkein mitä vain ruoka-aineita. Tavallisimmin kuivataan yrttejä, vihanneksia,
sieniä ja marjoja, mutta myös lihaa ja kalaa voidaan säilöä kuivaamalla.
Meidän keittiössä valmistui
välimeren kasviksia, jotka maustettiin välimeren tapaan ja säilöttiin etikkaan.
Purkista tuli tosi kaunis, se sai kivasti väriä kesäkurpitsasta ja paprikasta.
Myös tässä tapauksessa pidimme tarkkaan huolta hygieniasta, eli kuumensimme
purkit uunissa ja keitimme kannet vedessä. Valmistimme myös gluteenittoman
kääretortun, jonka täytteisiin käytettiin viime kerralla valmistettua
hunajamelonihilloa. Toisessa keittiössä valmistui heraa bulgarian jogurtista,
ja loput tästä jogurtista piilotimme tortun täytteisiin. Tuli muuten herkkua! Kahvin
kanssa maistelimme myös viime kerralla valmistettua mehua, joka oli myös oikein
hyvää. Säilöntä on helppoa, hauskaa ja edullista ja minua jopa hiukan hävettää,
ettei sitä ole tullut tehtyä kotona. Siihen voisi tulla muutos juurikin nyt, ja
haluankin seuraavaksi kuivattaa sieniä ja valmistaa hapankaalia!
