Tervehdys väsyneeltä ja saamattomalta.
Tämä vuosi on lähtenyt suhteellisen levottomasti käyntiin. En oikein tiedä, miten saada opiskelusta kunnolla kiinni. Kevään löysäily on suorastaan jäänyt päälle. Toivottavasti saan kohta jotain oikeita tehtäviä jonkin kurssin puitteissa, jotta joudun vaikka lukemaan kirjan. Pystynköhän siihen?
Kello on neljä ja nökötän yöpaidassa koneen ääressä. Tunnin päästä pitää olla ohjaamassa jumppia ja eilinen juhlinta venyi pikkutunneilla, huh.
Pääasiassa tulin kertomaan missä vietimme eilisen aamupäivän. Olimme yhdellä Savonlinnan varmasti kauneimmalla rantapoukamalla Pihlajanniemessä kokkailemassa. Luontoruokailu oli hauskaa ja rentouttavaa, ja ilma suosi meitä parhaalla mahdollisella tavalla. Pakkauduimme jo varhain aamulla autoihin raaka-aineet, kattilat ja kipot mukanamme ja huristelimme nuorio- ja retkipaikalle. Ensin saimme priifauksen luontoruokailusta ja opetusryhmien tuomisesta sen kaltaisille retkipaikoille. Tulee ottaa huomioon ryhmän koko, ryhmän ominaispiirteet (aktiivisuus, haastavat yksilöt, sukupuolijakauma, ikä..), mahdollisen apuvoiman tai lisäaikuisten tarve, hygienia, sää, aikataulu ja muuta sellaista. Luontoon ei kannata tulla jos laiskottaa, oli päällimmäinen viesti. Siinä on paljon järjesteltävää ja mietittävää, niin jätehuollosta kuljetukseen ja erityisruokavalioihin. Nuotiolla kuumentaminen ja ruoan valmistaminen on hidasta, ja astiat kuumentuvat kauttaaltaan. Ensiaputarvikkeet ovat siis myös ensiarvoisen tärkeää.
Seuravaksi meille kerrottiin tarkemmin lohen loimutuksesta loimulaudan avulla ja savustuksesta. Saimme vinkkejä myös nuotioon soveltuvasta puusta (ei havupuita pihkan vuoksi) ja opimme kaikkea tarpeellista koskien erilaisiin savustusmenetelmiin (kylmäsavu, savustuspussi ja nestesavustus). Itse pääsimme valmistamaan savustuspussin avulla muikkuja ja loimuttamaan lohta. Minun pieneen ryhmääni kuului vain kaksi henkilöä, ja meidän vastuullamme oli kaltiaisten valmistaminen. Ne ovat oikea eräherkku, sillä ne on helppo valmistaa esimerkiksi laakealla kivellä nuotiolla keskellä metsää. Niihi tulee sekä vehnä-, ohra- että ruisjauhoja, joiden lisäksi tarvitaan ainoastaan leivinjauhetta ja vettä. Pienenä lisänä me lorautimme mukaan öljyä. Valmistimme leipäset muurikkapannulla paistaen. Taikinaa ei tarvinnut kohottaa, ja kun saimme nuorioon hyvän liekin ne valmistuivat nopeasti.
Samalla nuotiolla loimutettiin myös lohta, joka aiheutti oman ongelmansa. Emme voineet pitää nuotiossa suurta liekkiä, sillä laudat syttyivät jatkuvasti palamaan ja lohi kypsyi epätasaisesti. Loimutukseen soveltuu varmasti paremmin kookkaampi nuotiopaikka. Muissa keittiöissä valmistui tikkupullia, kasvisnyyttejä aurajuustolla, kepakoita, pannukahvia, suklaabanaaneja ja niitä savustettuja muikkuja. Savun maku jäi pussin avulla kaloihin melko mietona, ja kalat muutenkin menivät hieman höttöiseksi. Kunnolla savustunut kala saa pintaansa väriä sokerin avulla, jonka lisäksi pussiin laitetaan puuhaketta ja esimerkiksi katajanoksia antamaan makua. Suola on hyvä lisätä ennen savustusta.
Luontoruokailu oli kaikkineen hauska ja rentouttava kokemus. Norppa jäi näkemättä, joten Pihlajannimeen on palattava vielä uudelleen.
