Tutkimuksen luotettavuus
Neljä näkökulmaa (Eskola & Suoranta 2008, 212-214):
- Tutkijan realismi (tutkimustekstin pätevyys, tutkitun kohteen kuvaus)
- Tutkijan relativismi (tutkimusteksti toimii arvioinnin mittana ja kontekstina)
- Tutkijoiden yhteistoiminta (luotettavuus, toimijoiden yhteisen neuvottelun tulos)
- Lukijan kritiikki (tutkimus lukijan näkökulmasta)
Realistinen näkemys: Luotettavuus on ikkuna todellisuuteen (Eskola & Suoranta 2008, 212-224)
Tutkimustekstin kyky kuvata tutkittua kohdetta. Tutkimusaineiston keräys ja sen jälkeiset toimenpiteet on tärkeä kuvata.
- Sisäinen validiteetti = teoreettisten ja käsitteellisten määrittelyjen sopusointu. Ilmaisee tukijan tieteellisen otteen ja tieteenalan käsitteiden hallinnan.
- Ulkoinen validiteetti = tehtyjen tulkintojen ja johtopäätösten sekä aineiston välisen suhteen päytevyys.
- Tutkimushavaintojen ulkoinen validiteetti = kyky kuvata tutkimuskohdetta sellaisena kuin se on
Relatiivinen näkemys: Luotettvuus ilmenee tekstin vakuuttavuutena (Eskola & Suoranta 2008, 212-224)
- Arvioinnin perstana on tutkimusraportin teksti, joka osoittaa tutkimuksen luotettavuuden
- Teksti muodostaa oman todellisuutensa: se luo omia merkityksiä ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun
- Teksti toimii arvioinnin mittana (konteksti, jossa sanat saavat merkityksen)
Yhteistoiminnan näkökulma: Luotettavuus on yhteisen neuvottelun tulos (Eskola & Suoranta 2008, 212-224)
- veliditeettille ei aseteta mitään ehdottomia ja objektiivisia kehyksiä
- tutkimuksen erilaiset tiedonintressit otettava huomioon toimintatutkimusta arvioitaessa, erityisesti emansipatorinen (vapauttava)
- luotettavuutta tulisi koetella tukittavien yhteisöön ja toimintaan päin
- toiminnan kehittäminen on tutkimuksen luotettavuuden kriteeri
Tutkimuksen lukijan näkökulma: Luotettavuus näjjdään lukijan kritiikin kautta (Eskola & Suoranta 2008, 212-224)
- Realistinen näkemys: tutkimuksen kohde heijastuu tutkijalle sellaisenaan
- Metodinen näkemys: tutkimusmenetelmien oikeaoppinen käyttö
- Kontruktiivinen näkemys: paradigmojen ja metateorioiden käyttö
- Instrumentalismi: tutkimuksen käytännöllisen arvon painottaminen
Triangulaatio
- Menetelmätriangulaatio: tarkastellaan erilaisilla aineistonhankintamenetelmillä saatujen tulosten yhdenmukaisuutta (esim. observointi ja haastattelu)
- Aineistotriangulaatio: Tarkastellaan erilaisten aineistojen yhdenmukaisuutta yhden tutkimusstrategian käytössä (esim. observointi- ja haastatteluaineistoja tapaustutkimuksessa)
- Tutkijatiangulaatio: Samaa ilmiötä tutkii useita tutkijoita
- Teoriatriangulaatio: Tutkimusaineistoa tulkitaan erilaisilla teorioilla
Tutkintojen validiteetti
- Aineisto: tutkimushenkilöt puhuvat samasta asiasta kuin tutkija olettaa
- Relevanssi: aineisto on relevantti tutkimuksen teorioiden kannalta
Johtopäätösten validiteetti
- Johtopäätökset vastaavat sitä, mitä tutkittavatkin tarkoittivat
- Kategoriat ovat relevantteja tutkimuksen lähtökohtien kannalta
Tutkimuksen luotettavuus
- Tutkimuksen aitouden kriteeri täyttyy, mikäli aineiston hankinnassa vallitsee tutkijoiden ja tutkottavien välinen luottamus ja yhteisymmärrys.
- Tutkimuksen relevanssi toteutuu, mikäli tutkija pitää teoreettiset lähtökohtansa johdonmukaisesti mielessään.
Ristiriidattomuus: tutkimuksen määritelmäteoria, tutkimuksen tiedonhankintateoria, tutkimuksen luotettvuusteoria (nämä kaikki yhteydessä toisiinsa)
Eettisiä ja laillisia sääntöjä lähdeaineiston käytöstä
- Tutkijan on itse käytävä lävitse lähdeaineisto
- Tutkijan on kunnioitettava arkistojen ja kirjastojen sääntöjä.
- Arkistoaineistoa ei saa vahingoittaa
- Tutkija ei saa julkaista sellaista, mikä tuottaa vahinkoa tai haittaa tutkittavalle taholle.
- Tutkijan on noudatettava lakeja ja säädöksiä, jotka koskevat tekijänoikeuksia, sananvapautta ja tiedon salassapitoa eri maissa
Tutkimusetiikka
- Tutkimusaiheen valinta
- Tutkimusluvat (opinnäytetyö)
- Annettuja salassapitoluoauksia tulee kunnioittaa
- Tutkimuskohteena olevien henkilöiden kohtelu (vapaaehtoisuus, rehellisyys, riskit, nimettömyys, yksityisyyden ja henkilökohtaisuuden suoja, vanhingottomuus)
- Toisten tekstiä ei saa käyttää ilman lähdeviittausta eli ei saa plagioida.
- Tuloksia ei saa vääristellä
- Raportti ei saa olla harjaanjohtava
- Muiden tutkijoiden osuutta ei saa vähätellä
- Tutkimusmäärärahojen tulee käyttää tarkoitettuun kohteeseen
Filosofian klassisten osa-alueiden heijastuminen tutkimukseen
- Tutkimuksen ontologiset lähtökohdat --> todellisuuden luonne (käsitteiden määrittely)
- Tutkimuksen epistemologiset lähtökohdat --> teidon luonne (tiedonhankintamenetelmät)
- Tutkimuksen aksiologiset lähtökohdat --> eettisyyden arvot
Tutkimuksen aksiologiset lähtökohdat (opettajan eettinen eksperttiys)
- SILMÄ = eettinen sensitiivisyys (suru, jos oppilailla menee huonosti)
- AIVOT = eettinen harkinta (missä vaiheessa prosessia puhutaan mitkäkin asiat)
- SYDÄN = eettinen motivaatio (intuitio, kutsumus, tasa-arvo!)
- KÄSI = eettinen toiminta (toiminta on sopusoinnussa muiden kanssa)
Tutkimuksen rakenne
Otsikko (tutkimuksen otsikko)
- Johdanto --> tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet (2 lausetta! Takoitus on ja tavoite on) & tutkimuksen lähtökohdat (ei tentissä)
- Teoriatausta --> aikaisempia tutkimuksia & käsitteiden määrittelyä
- Tutkimusongelmat
- Tutkimuksen suorittaminen (etnografinen tapaustutkimus [tutkimusmenetelmät] , haastattelu [aineiston hankintamenetelmä], sisällönanalyysi [aineiston analyysimenetelmöt]) Tutkimuksen luotettavuus & kohdejoukko
- Tulokset
- Pohdinta (tulosten tarkastelu)
Liitteet
Haastattelukysymysten luettelo
TENTTI
Aluksi kertokaa kahdella rivillä mitkä voisivat olla kvalitatiivisen tutkimuksenne tarkoitus ja tavoitteet.
ENSIMMÄINEN KOHTA: Kertokaa yksityiskohtaisesti luennon perusteella millainen tutkimus on: etnografinen tapaustutkimus jonka aineistohankintamenetelmä on haastattelu (tarkoitus ja tavoitteet)
TOINEN KOHTA: Tutkimuksen analyysimenetelmä on laadullinen sisällönanalyysi (haastattelumenetelmää analysoidessanne kertokaa lyhyesti, mitkä voisivat olla kvalitatiivisen tutkimuksenne tutkimusongelmat)
SOVELTAVA KOHTA: Teemat & haastattelukysymyksiä
LOPUKSI: kertokaa yksityiskohtaisesti luennon perusteella miten kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuutta voidaan arvioida? Miten sen luotettavuutta voidaan lisätä (aitous, triangulaatio)?
