Aineistolähtöinen sisällönanalyysi

Kvalin luento pitkäksi venyneen tiistain jälkeen.

Tentti: aluksi kertokaa parilla rivillä, mitkä voisivat olla kvalitatiivisen tutkimuksenne tarkoitus ja tavoitteet? 

Haastattelumenetelmä: kertokaa lyhyesti mitkä voisivat olla tutkimuksenne tutkimusongelmat?

Sisältöanalyysi: 

Bonus: Teemat ja pari haastattelukysymystä. Selkeästi näkee mihin teemaan kysymys liittyy?

Lopetus: Miten kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuutta voidaan arvioida ja miten sen luotettavuutta voidaan lisätä?

Haastattelun lajeja

• Kasvotusten tehty haastattelu vs. etähaastattelu
• Informaalihaastattelu (keskustelu, spontaani, tilanne)
• Puolistrukturoitu haastattelu (valmiit kysymykset, soveltaminen, täsmennys, laajennus)
• Teemahaastattelu ( haastattelu pohjautuu etukäteen pohdittuu aihepiiriluetteloon, jolloin kysymysten muoto vaihetelee)

Haastattelu on vuorovaikutustilanne, jota haastattelija vie eteenpäin. Haastattelija on asiantuntija, ohjaaja, motivoija ja luottamuksen ansaitsija. 

Empaattinen haastattelija: aito, aivoin, kiinnostunut, mukautuvainen, aktiivinen kuuntelija, vuorovaikuttaja, hyvän ilmapiirin luoja, turvallinen ja luotettava. 

SUUNNITTELUMALLI 

Kirjoitetaan koko ajan, jokaisessa prosessin vaiheessa. Ihmisen muisti on onneton!

• aihe valitaan
• kirjallisuuskatsaus
• utkimusasetelma
• aineistokeruu
• aineiston analysointi, käsitteuden ja teorioiden kehittely. 

Älä haastattele liikaa ihmisiä. Teemat ovat tärkeämpiä kuin haastateltavien määrä. Haastattelukysymykset ovat kaikkein tärkeimpiä. 

Tutkimusongelma: tarkoitus, pääongelma, kaksi alaongelmaa (esimerkiksi oppilaat ja opettajat) ja sitten alaongelmiin kysymysten laatiminen.

Alaongelma: Miten oppilaat osallistuvat oppimistavoitteiden asettamiseen? Miten opintotehtävät organisoidaan aktiivisessa oppimisessa? Miten tietoa hankitaan aktiivisessa oppimisessa? Mllainen on työ- ja oppimisprosessi? Miten tietoa hyödynnetään? Silloin haastatteluteemat ovat tavoitteiden asettaminen, tehtävien rakenne, tiedon hankkiminen, oppimis- ja työprosessi. Teema on tutkimusaihe, joka toisessa päässä jaetaan alaongelmiin ja tehdään tutkimuskysymyksiksi. 

Tutkimusongelma --> haastatteluteema 1 --> haastattelukysymys 1, 2, 3..

SISÄLLÖN ANALYYSI

• Aineistolähtöiset analyysimenetelmät (Grounded theory, joka on sama asia kuin sisältöanalyysi, jossa muodostetaan aineistoa selittävä malli) Käsitemalli täytyy laittaa loppuun, josta ilmenee omat tulokset. Se on kuin käsitekartta.
• Teemoittelu (tutkimusongelmaa valaiseva teema, kuulu Grounded malliin)
• Tyypittely (ryhmitellään aineisto tyypeiksi etsimällä samankaltaisuuksia, kuuluu Grounded malliin)
• Diskurssiiviset analyysitavat (tutkitaan puhuttua ja kirjoitettua kieltä eri näkökulmista)
• Keskusteluanalyysi (analysoidaan ihmisten arkista keskustelua ja puheen muotoa)

Lähteet: Aineiston analyysimenetelmiä Eskola& Suoranta 2008, 160-202

• Aineiston tarkastelu käsitteiden, luokkien, teemojen ja mallien löytämiseksi
• Aineiston haottaminen osiin ja rakentamalla uudella tavalla loogisena kokonaisuutena
• Aineisto pyritään järjestämään tiiviiseen ja selkeään myotoon kadottamatta informaatiota

Aineistolähtöisessä sisältöanalyysissä on kolme eri vaihetta

1. Aineistosta etsitään tutkimustehtävälle (ongelmalle) olennaiset ilmaukset, jotka tiivistetään tai pilkotaan pelkistetyiksi ilmaisuiksi. Alkuperäisilmaus (pitkä puheenvuoro)  --> pelkitetty ilmaus (keskustelu tulevaisuudesta) Tämä on aineiston koodaamista, pääkohtien ja tärkeiden asioiden poimimista ja tiivistämistä käytettävään muotoon
2. Aineiston klausterointi eli ryhmittely (aineistosta etsitään samankaltaisuuksia tai erilaisuuksia. Samaa asiaa ilmaisevat asiat ryhmitellään ja yhdistellään alaluokiksi ja nimitellään luokan sisältöä kuvaavalla käsitteellä) Pelkistetty ilmaus (monta erilaista esimerkkiä tulevaiuudesta, toivosta, ajatuksista) --> Alaluokka (toivon vahvistaminen) Tenttikirja sivu 110!
3. Käsitteellistäminen (abstrahointi) Luokituksia yhdistellään edelleen yläluokiksi, pääluokiksi ja yhdistäviksi luokiksi. Tavoitteena on teoreettisten kokoavien käsitteiden eli mallien muodostaminen (enemmän ja enemmän metatasoa!) Alaluokka (, keskustelu tulevaisuudesta, toivon vahvistaminen) --> yläluokka (tulavaisuuden rohkaiseminen) --> pääluokka (henkinen tukeminen)

Aineistolähtöisen sisältöanalyysin prosessi

1. Haastattelujen litterointi
2. Haastattelujen sisältöön perehtyminen
3. Pelkistettyjen ilmausten koodaaminen
4. Alaluokkien muodostaminen
5. Yläluokkien, pääluokkien ja yhdistävien luokkien muodostaminen
6. Kokoavien käsitteiden muodostaminen
7. Käsitejärjestelmien eli mallien muodostaminen

Kaikki kvalitatiiviset tutkimukset tytkivat merkitysrakenteita! Pyrkivät etsimään sieltä avainlauseet. Tutkimusaineiston induktiivinen aineistonkeruu, luokittelu ja tulkinta muodostavat integroituneen kokonaisuuden. Analysoidaan merkitysrakenteita sitä, että pyritään tunnistamaan pelkistetyt ilmaukset ja niiden samankaltaisuudet ja erilaisuudet. Tavoitteena on yhdistää pelkitettyjä ilmauksia alaluokiksi, joita edelleen yläluokiksi, pääluokiksi ja yhdistäviksi luokiksi. Päämääränä on kehittää aineistolähtöinen käsitejärjestelmä eli malli.

Luokittelun jatkuva prosessi. Työtä voi aina vain jatkaa niin kauan kun aineiston sisällön kannalta on mahdollista. Saturaatiopiste on päätepiste, eli se piste kun tutkimusta ei saa enää jatkaa. Abstrahointi on valmis, kun uusia käsitteitä, kategorioita ja niiden sisältöjä ei voi enää tuottaa.

uuden aineiston vertaaminen (uuden aineiston (opettaja 2) vertaaminen jo analysoituun aineistoon ja sen luokkiin (opettaja 1), jotta voidaan korjata ja muotoilla luokkia ja tulkintoja). Mahdollisuus tutkimusongelmien täsmentämiseen analyysin perusteella.

Jatkuvan luokittelun aikana muistiinpanojen tekeminen on tärkeää (ajatukset, havainnot, teemat, mielleyhtymät, alustavat hypoteesit, metodologiset seikat, ehdotukset jatkotutkimukselle, tiedon visualisointi, kokoainen käsitekartan avulla). Luokittelu on intuitiota, sinä päätät miten asia menee. Tutkija pystyy perustelemaan oman näkökulmansa.

Saadun mallin arviointikriteerit

• mallin ja aineiston yhteispitävyyden läheisyys
• mallin ymmärrettävyys esim. opettajien näkökulmasta
• mallin kyky olla yleisluontoinen monien erilaisten päivittäisten tapahtumien kannalta