sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Budjettijuttuja

Tulin kuluttajakasvatuksen opintojaksolla olevan oppimistehtävän osalta pohtimaan hieman budjettijuttuja.

Oppimistehtävä 6

Kotitalousopetuksen budjetti 



Budjetoinnin tehtävää varten haastattelin Itä-Uudella maalla sijaitsevan keskisuuren yläasteen kotitaloudenopettajia. Haastatteluni pohjalta selvisi, että kyseisen koulun vuosibudjetti on noin 15 500 €. Budjetti vaihtelee muutamalla tuhannella eurolla vuosittain. Lisäksi opettajien on mahdollista anoa rahaa uusiin välineisiin tai esimerkiksi pesukoneen huoltokustannuksiin. Tämän summan tulee kyseisessä koulussa riittää kolmelle opettajalle, joilla on kaikilla täydet kotitalouden opetustunnit viikossa. 7 luokkalaisia on 12 ryhmää, 8 valinnaisia on 7 ryhmää ja 9 valinnaisia on 6 ryhmää. Erityisopetuksen ryhmiä on 4. Oppilaita on keskimäärin 14 jokaisessa ryhmässä. Suurin osa ruokatarvikkeista haastattelemassani koulussa tilataan tukusta, joka toimittaa tarpeet koululle joka maanantai. Lisäksi opettajat voivat hankkia joitakin yksittäisiä ja erikoisempia ruoka-aineita S-marketista, jossa on opettajia varten perustettu tili. Puhdistusaineet tulevat pääsääntöisesti tukusta, mutta niitä tilataan jonkun verran yhteistyössä myös siivouspuolen kanssa. Budjetti on opettajien mielestä varsin kohtuullinen ja lisäyksistä on aina voitu neuvotella, joten opettajat ovat ihan tyytyväisiä käytettävissä oleviin resursseihin. Opettajat eivät koe budjetoinnin vievän paljoa aikaa ja toteutettavien ruoanvalmistustöiden määrä on vakiintunut sopivalle tasolle.

Opettajat olivat pyrkineet siihen, että jokaisella oppitunnilla olisi oppilaille jotakin syötävää. Välillä voidaan sulattaa pakkasesta esimerkiksi aiemmin valmistettuja pullia tai muffineja. Makeaa leivontaa yritetään pitää kohtuullisena ja valmistaa ennen kaikkea ruokaa, joka antaa oppilaille hyviä vinkkejä perusarjessa tapahtuvaa ruoanvalmistusta varten. Myös ylimääräistä ja turhaa leivontaa sen edullisuuden vuoksi yritetään koulussa välttää. Ruoan määrän sijaan koulussa panostetaan laadukkaisiin raaka-aineisiin ja niistä ruoanvalmistukseen. Vaikka kotitaloudenopetuksessa tärkeää on ennen kaikkea ruoanvalmistus, opettajat korostivat myös maistelun ja ruoasta nauttimisen merkitystä. Jotta oppilaat motivoituisivat kokeilemaan reseptejä ja ruokia myös kotona, on tärkeää että heidän mielestään ruoka maistuu hyvälle ja on kaiken sen vaivan arvoista. 

Kotitalouden opetukseen käytettävissä olevat resurssit vaihtelevat koulujen välillä todella paljon, joka asettaa koulut väkisinkin eriarvoiseen asemaan. Joissakin kouluissa budjettia ei ole määritelty lainkaan, joissakin kouluissa budjetti yhtä oppituntia kohden jää todella pieneksi. Kumpikin vaihtoehto on mielestäni huono sen vuoksi, että liiallinen vapaus valita voi johtaa hajanaiseen ja suunnittelemattomaan kokonaisuuteen (joka ei välttämättä tue oppilaiden tulevaisuuden kannalta säästäväistä ja ekologista ajattelua) ja liian pieni budjetti taas lisätä muun muassa edullista ja niin sanotusti ”turhaa” leivontaa tai todella pieniä annoskokoja oppilasta kohden. Joissakin kouluissa esimerkiksi jauheliha punnitaan hyvin tarkkaan, jotta siitä riittäisi jokaiselle oppilaalle edes maistiaisia. Riistan tai kanan sijaan sianlihaa on saatavilla sen edullisuuden vuoksi.