Kvantijuttua

Kvantin kakkosdemolla mennään!

Tutkimusraportin rakenne

1. Abstrakti (pääasiat, keskeiset tulokset)
2. Johdanto (mistä idea tutkimukseen? Mikä on perusidea, miksi alettiin tutkia? Teoreettinen haltuunotto: keskeiset käsitteet, tutkimuksen sijoittaminen aikaisempaa tutkimukseen verrattuna, rajaa tutkimusongelman ja tutkimuskysymykset)
3. Tutkimusmenetelmä (tutkimusasetelma, otos ja populaatio, mittarit eli aineistonhankinta, analyysi (millä menetelmillä ja millä perusteella), interventio)
4. Tulokset (keskeiset tulokset, graafiset kuvaukset, taulukot selitettynä tekstiin)
5. Pohdinta (tulosten merkitys ja vastaavuus odotuksiin, miksi ei tullut sellaisia tuloksia kuin haluttiin ja mikä siihen vaikutti? Tuloksia liitetään muuhun tutkimuskenttään, eli muissa tutkimukissa päädyttyihin tuloksiin. Luotettavuuden tarkastelu (validiteetti = luotettavuus ja reabiliteetti = yleistettävyys). Miten voisin jatkaa, eli jatkotutkimusaiheiden esittely.

Tehtäviä 

Muuttujien analysointi

Miten voisi tutkia kotitalousopetuksen laatua ja ja/tai vaikuttavuutta sekä siihen liittyviä tekijöitä. Mitta-asteikkotyyppi: luokittelu-, välimatka- vai suhdeasteikko?

Luokitteluasteikko (2 tai useampi arvo jotakin tiettyä ominaisuutta) = mitta-asteikko, jossa alkiot voidaan ryhmitellä ominaisuuksien perusteella osajoukkoihin. Esim. lämpötilan mukaan kylmään ja kuumaan, sukupuolen perusteella miehiin janaisiin tai eri kansallisuuksiin. Paikkakunta, luokka-aste, opettaja on muodollisesti pätevä tai ei ole muodollisesti pätevä (dikonotominen muuttuja, eli kaksi absoluuttista vaihtoehtoa) 

Järjestysasteikko =  Esimerkiksi jonkun ominaisuuden voimakkuudesta riippuen järjestykseen asettaminen. Onko oppitunnilla kivaa? (aina, usein, harvoin, ei koskaan)

Välimatka-asteikko = aidosti numeeriset muuttujat (havaintojen etäisyydet), koenumerot, aina yksiselitteinen tulkinta (välimatkaa voidaan mitata), lämpötila

Onko oppitunnilla kivaa? - kyselyn välimatkaa ei voida mitata. Järjestystä taas voidaan tarkastella.

Suhdeasteikko = Ominaisuus häviää jossakin vaiheessa, eli relatiiviseen asteikkoon sisältyy aina nollapiste (ominaisuutta ei esiinny lainkaan) Ikä (kun lapsi syntyy)

Mikä edellisen kohdan muuttujista ovat riippuvia (eli selittäviä) muuttujia ja mitkä riippumattomia eli selittäviä muuttujia? Riippuva eli selitettävä = muuttuva muuttuja (esimerkiksi paino) Riippumaton = Taustamuuttuja eli selittävä muuttujat, kuten pituus, sukupuoli ja ikä: Voiko tällä muuttujalla selittää jonkun ilmiö?

Luokitteluasteikko = Riippumaton

Järjestysasteikko = Riippuvia

Välimatka-asteikko = Riippumaton tai riippuva

Suhdeasteikko = Riippumaton

Kyselylomakkeen laadintaohjeet

1. Kysymysten järjestys: helpot kysymykset ensin, aihealueittain 
2. Ei toistoa tai samoja kysymyksiä
3. Yksiselitteiset kysymykset
4. Ei johdattelevia kysymyksiä
5. Luottamuksen herättäminen
6. Asiallinen, selkeä kieliasu
7. Sopivan pituinen (15-20 minuuttia)
8. Kohderyhmä huomioidaan
9. Vastausohjeiden antaminen
10. Riittävän tarkat kysymykset, ei turhia kysymyksiä, pitäydytään ongelmassa, mieti vastausvaihtoehdot
11. Kysymykset vastaavat tutkimusongelmaan, ovat yhdenmukaisia 
12. Anonymiteetti
13. Kysymyksiin oltava helppo vastata
14. Kysymysten rakennevaihtoehdot: avoin kysymys/monivalinta/ suora kysymys

Kotitehtävä

Suunnittele esim. luentomateriaalin ja ao. kohtien a-f avulla kyselylomake kubitteellista tutkimusta varten. Tutkimusiahe on: kotien ruuanvalmistuksen ja nuorten siihen osallistumisen yhteys oppilaiden taitoihin kotitaloustunneilla (tutkimusteema, voi rajata)

Mieti kysymysvaihtoehtoja, jotka operationaalistetaan (muutetaan mitattavaan muotoon)

• A) Muotoile teemasta sopiva tutkimusaihe tai -ongelma

Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, kotitalouden tunneilla tehtyjen reseptien ja kokeilujen vaikuttavuutta kotona tehtyyn ruoanvalmistukseen. Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että reseptejä aletaan toteuttaa myös kotona? Tutkimusongelmia: Kokeilevatko nuoret kotitalouden tunneilla oppimiaan reseptejä kotona? Motivoiko kotitalouden opetus nuoria käytännön kokeiluihin? Ovatko kotitaloudentunnilla käytetyt reseptit oppilaille mieluisia? Onko kotitalouden oppikirja nuorille yleinen tapa etsiä ruokaohjeita? Millaisia reseptejä toteutetaan kotona?

• B) Mitkä ovat tutkimusongelmaa mittaavat muuttujat? Mitkä niistä ovat a) riippuvia (selitettäviä) ja b) riippumattomia (selittäviä)

a) Riippuvat muuttujat = motivaatio, arvosana, opetustavat, ruoanvalmistus kotona

b) Riippumattomat muuttujat = ikä, sukupuoli, luokka-aste, perhetausta, ruoanlaittotaidot, perherakenne

Kyselylomakkeen voi luoda ainakin järjestysasteikon avulla. Siellä voi esittää esimerkiksi kysymyksen: Oletko tehnyt kotitalouden tunnilla jaetulla reseptillä ruokaa myös kotona? = Usein, joskus, harvoin, en koskaan. Muuttujat ovat tässä riippuvia eli selittäviä. Tässä voisi käyttää myös luokitteluasteikkoa ja siitä tarkemmin dikonotomista muuttajaa: Motivoiko kotitalouden opetus sinua laittamaan ruokaa myös kotona? = Kyllä, Ei. Tällöin muuttujat ovat riippuvia eli selitettäviä.

• C) Millä mitta-asteikolla eri muuttujat mitataan?

Kyselylomakkeen voi luoda ainakin järjestysasteikon avulla. Siellä voi esittää esimerkiksi kysymyksen: Oletko tehnyt kotitalouden tunnilla jaetulla reseptillä ruokaa myös kotona? = Usein, joskus, harvoin, en koskaan. Muuttujat ovat tässä riippuvia eli selittäviä. Tässä voisi käyttää myös luokitteluasteikkoa ja siitä tarkemmin dikonotomista muuttajaa: Motivoiko kotitalouden opetus sinua laittamaan ruokaa myös kotona? = Kyllä, Ei. Tällöin muuttujat ovat riippuvia eli selitettäviä.

• D) Miten suorittaisit käytännössä tutkimuksen kyselyn?

Valitsisin tarkasteluun esimerkiksi 7 lk., ja toteuttaisin syksyn alussa tutkimuksen jossa tiedustelisin ruoanvalmistusta kotona. Keväällä toteuttaisin saman kyselyn uudelleen, ja tarkastelisin onko ruoanvalmistus kotona lisääntynyt. Voisin kysellä syksyllä oppilaiden ennakko-oletuksia siihen, voiko kotitaloudenopetuksella olla vaikutusta ruoanvalmistukseen kotona, kun tietotaito lisääntyy. Keväällä voisin kysyä, toteuttivatko oppilaat ohjeita ja reseptejä myös kotona. 

• E) Miten poimisit otannan? 

Voisin ottaa tarkasteluun esimerkiksi ainoastaan Itä-Suomen kouluissa, jolloin valitsisin tarkasteluun esimerkiksi kolmen ylä-asteen kaikki 7 lk. kotialoustunnit aloittavat oppilaat. Koulut poimisin kaikista Itä-Suomen alueen kouluista arpomalla. Mukana ei kuitenkaan olisi ruotsinkielisiä yläasteita eikä todella pieniä yläasteita. 

Omat kysymykset

Oletko oppinut uusia käytännön taitoja kotitaloustunneilla?
Onko kotitalouden oppiaine mielestäsi tärkeä oppiaine?
Koetko ruoanvalmistuksen tärkeäksi taidoksi?
 Valmistatko kotona ruokaa?
Vastaavatko kototaloustunneilla valmistettu ruoka kotona nautittua ruokaa?
Valmistatko kotitaloustunneilla valmistettuja ruokia kotona?

Etsitkö reseptejä kotitalouden oppikirjasta?
Onko kotitalouden oppikirja selkeä ja siellä olevat reseptit helppoja toteuttaa?
Tarvitsetko kotitalouden oppikirjan lisäksi muitakin lähteitä etsiessäsi repseptejä tai apua ruoanvalmistukseen?