Kvalia, kvalia

Tutkimuksen luotettavuus

Neljä näkökulmaa (Eskola & Suoranta 2008, 212-214):

1. Tutkijan realismi (tutkimustekstin pätevyys, tutkitun kohteen kuvaus)
2. Tutkijan relativismi (tutkimusteksti toimii arvioinnin mittana ja kontekstina)
3. Tutkijoiden yhteistoiminta (luotettavuus, toimijoiden yhteisen neuvottelun tulos)
4. Lukijan kritiikki (tutkimus lukijan näkökulmasta)

Realistinen näkemys: Luotettavuus on ikkuna todellisuuteen (Eskola & Suoranta 2008, 212-224)

Tutkimustekstin kyky kuvata tutkittua kohdetta. Tutkimusaineiston keräys ja sen jälkeiset toimenpiteet on tärkeä kuvata.

• Sisäinen validiteetti = teoreettisten ja käsitteellisten määrittelyjen sopusointu. Ilmaisee tukijan tieteellisen otteen ja tieteenalan käsitteiden hallinnan.
•  Ulkoinen validiteetti = tehtyjen tulkintojen ja johtopäätösten sekä aineiston välisen suhteen päytevyys. 
• Tutkimushavaintojen ulkoinen validiteetti = kyky kuvata tutkimuskohdetta sellaisena kuin se on 

Relatiivinen näkemys: Luotettvuus ilmenee tekstin vakuuttavuutena (Eskola & Suoranta 2008, 212-224)

• Arvioinnin perstana on tutkimusraportin teksti, joka osoittaa tutkimuksen luotettavuuden
• Teksti muodostaa oman todellisuutensa: se luo omia merkityksiä ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun
• Teksti toimii arvioinnin mittana (konteksti, jossa sanat saavat merkityksen)

 Yhteistoiminnan näkökulma: Luotettavuus on yhteisen neuvottelun tulos (Eskola & Suoranta 2008, 212-224)

• veliditeettille ei aseteta mitään ehdottomia ja objektiivisia kehyksiä
• tutkimuksen erilaiset tiedonintressit otettava huomioon toimintatutkimusta arvioitaessa, erityisesti emansipatorinen (vapauttava)
• luotettavuutta tulisi koetella tukittavien yhteisöön ja toimintaan päin
• toiminnan kehittäminen on tutkimuksen luotettavuuden kriteeri

Tutkimuksen lukijan näkökulma: Luotettavuus näjjdään lukijan kritiikin kautta (Eskola & Suoranta 2008, 212-224)

• Realistinen näkemys: tutkimuksen kohde heijastuu tutkijalle sellaisenaan
• Metodinen näkemys: tutkimusmenetelmien oikeaoppinen käyttö
• Kontruktiivinen näkemys: paradigmojen ja metateorioiden käyttö
• Instrumentalismi: tutkimuksen käytännöllisen arvon painottaminen

Triangulaatio

• Menetelmätriangulaatio: tarkastellaan erilaisilla aineistonhankintamenetelmillä saatujen tulosten yhdenmukaisuutta (esim. observointi ja haastattelu)
• Aineistotriangulaatio: Tarkastellaan erilaisten aineistojen yhdenmukaisuutta yhden tutkimusstrategian käytössä (esim. observointi- ja haastatteluaineistoja tapaustutkimuksessa)
• Tutkijatiangulaatio: Samaa ilmiötä tutkii useita tutkijoita
• Teoriatriangulaatio: Tutkimusaineistoa tulkitaan erilaisilla teorioilla 

Tutkintojen validiteetti

• Aineisto: tutkimushenkilöt puhuvat samasta asiasta kuin tutkija olettaa
• Relevanssi: aineisto on relevantti tutkimuksen teorioiden kannalta

Johtopäätösten validiteetti

• Johtopäätökset vastaavat sitä, mitä tutkittavatkin tarkoittivat
• Kategoriat ovat relevantteja tutkimuksen lähtökohtien kannalta

Tutkimuksen luotettavuus

• Tutkimuksen aitouden kriteeri täyttyy, mikäli aineiston hankinnassa vallitsee tutkijoiden ja tutkottavien välinen luottamus ja yhteisymmärrys. 
• Tutkimuksen relevanssi toteutuu, mikäli tutkija pitää teoreettiset lähtökohtansa johdonmukaisesti mielessään.

Ristiriidattomuus: tutkimuksen määritelmäteoria, tutkimuksen tiedonhankintateoria, tutkimuksen luotettvuusteoria (nämä kaikki yhteydessä toisiinsa)

Eettisiä ja laillisia sääntöjä lähdeaineiston käytöstä

• Tutkijan on itse käytävä lävitse lähdeaineisto
• Tutkijan on kunnioitettava arkistojen ja kirjastojen sääntöjä. 
• Arkistoaineistoa ei saa vahingoittaa
• Tutkija ei saa julkaista sellaista, mikä tuottaa vahinkoa tai haittaa tutkittavalle taholle.
• Tutkijan on noudatettava lakeja ja säädöksiä, jotka koskevat tekijänoikeuksia, sananvapautta ja tiedon salassapitoa eri maissa

Tutkimusetiikka

• Tutkimusaiheen valinta
• Tutkimusluvat (opinnäytetyö)
• Annettuja salassapitoluoauksia tulee kunnioittaa
• Tutkimuskohteena olevien henkilöiden kohtelu (vapaaehtoisuus, rehellisyys, riskit, nimettömyys, yksityisyyden ja henkilökohtaisuuden suoja, vanhingottomuus)
•  Toisten tekstiä ei saa käyttää ilman lähdeviittausta eli ei saa plagioida.
•  Tuloksia ei saa vääristellä
• Raportti ei saa olla harjaanjohtava
• Muiden tutkijoiden osuutta ei saa vähätellä
• Tutkimusmäärärahojen tulee käyttää tarkoitettuun kohteeseen

Filosofian klassisten osa-alueiden heijastuminen tutkimukseen

• Tutkimuksen ontologiset lähtökohdat --> todellisuuden luonne (käsitteiden määrittely)
• Tutkimuksen epistemologiset lähtökohdat --> teidon luonne (tiedonhankintamenetelmät)
• Tutkimuksen aksiologiset lähtökohdat --> eettisyyden arvot 

Tutkimuksen aksiologiset lähtökohdat (opettajan eettinen eksperttiys)

• SILMÄ = eettinen sensitiivisyys (suru, jos oppilailla menee huonosti)
• AIVOT = eettinen harkinta (missä vaiheessa prosessia puhutaan mitkäkin asiat)
• SYDÄN = eettinen motivaatio (intuitio, kutsumus, tasa-arvo!)
• KÄSI = eettinen toiminta (toiminta on sopusoinnussa muiden kanssa)

Tutkimuksen rakenne

Otsikko (tutkimuksen otsikko)

1. Johdanto --> tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet (2 lausetta! Takoitus on ja tavoite on)  & tutkimuksen lähtökohdat (ei tentissä)
2. Teoriatausta --> aikaisempia tutkimuksia & käsitteiden määrittelyä
3. Tutkimusongelmat 
4.  Tutkimuksen suorittaminen (etnografinen tapaustutkimus [tutkimusmenetelmät] , haastattelu [aineiston hankintamenetelmä], sisällönanalyysi [aineiston analyysimenetelmöt]) Tutkimuksen luotettavuus & kohdejoukko
5. Tulokset
6. Pohdinta (tulosten tarkastelu)

Lähteet
Liitteet
Haastattelukysymysten luettelo

TENTTI

Aluksi kertokaa kahdella rivillä mitkä voisivat olla kvalitatiivisen tutkimuksenne tarkoitus ja tavoitteet.

ENSIMMÄINEN KOHTA: Kertokaa yksityiskohtaisesti luennon perusteella millainen tutkimus on: etnografinen tapaustutkimus jonka aineistohankintamenetelmä on haastattelu (tarkoitus ja tavoitteet)

TOINEN KOHTA: Tutkimuksen analyysimenetelmä on laadullinen sisällönanalyysi (haastattelumenetelmää analysoidessanne kertokaa lyhyesti, mitkä voisivat olla kvalitatiivisen tutkimuksenne tutkimusongelmat)

SOVELTAVA KOHTA: Teemat & haastattelukysymyksiä

LOPUKSI: kertokaa yksityiskohtaisesti luennon perusteella miten kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuutta voidaan arvioida? Miten sen luotettavuutta voidaan lisätä (aitous, triangulaatio)?

Aineistolähtöinen sisällönanalyysi

Kvalin luento pitkäksi venyneen tiistain jälkeen.

Tentti: aluksi kertokaa parilla rivillä, mitkä voisivat olla kvalitatiivisen tutkimuksenne tarkoitus ja tavoitteet? 

Haastattelumenetelmä: kertokaa lyhyesti mitkä voisivat olla tutkimuksenne tutkimusongelmat?

Sisältöanalyysi: 

Bonus: Teemat ja pari haastattelukysymystä. Selkeästi näkee mihin teemaan kysymys liittyy?

Lopetus: Miten kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuutta voidaan arvioida ja miten sen luotettavuutta voidaan lisätä?

Haastattelun lajeja

• Kasvotusten tehty haastattelu vs. etähaastattelu
• Informaalihaastattelu (keskustelu, spontaani, tilanne)
• Puolistrukturoitu haastattelu (valmiit kysymykset, soveltaminen, täsmennys, laajennus)
• Teemahaastattelu ( haastattelu pohjautuu etukäteen pohdittuu aihepiiriluetteloon, jolloin kysymysten muoto vaihetelee)

Haastattelu on vuorovaikutustilanne, jota haastattelija vie eteenpäin. Haastattelija on asiantuntija, ohjaaja, motivoija ja luottamuksen ansaitsija. 

Empaattinen haastattelija: aito, aivoin, kiinnostunut, mukautuvainen, aktiivinen kuuntelija, vuorovaikuttaja, hyvän ilmapiirin luoja, turvallinen ja luotettava. 

SUUNNITTELUMALLI 

Kirjoitetaan koko ajan, jokaisessa prosessin vaiheessa. Ihmisen muisti on onneton!

• aihe valitaan
• kirjallisuuskatsaus
• utkimusasetelma
• aineistokeruu
• aineiston analysointi, käsitteuden ja teorioiden kehittely. 

Älä haastattele liikaa ihmisiä. Teemat ovat tärkeämpiä kuin haastateltavien määrä. Haastattelukysymykset ovat kaikkein tärkeimpiä. 

Tutkimusongelma: tarkoitus, pääongelma, kaksi alaongelmaa (esimerkiksi oppilaat ja opettajat) ja sitten alaongelmiin kysymysten laatiminen.

Alaongelma: Miten oppilaat osallistuvat oppimistavoitteiden asettamiseen? Miten opintotehtävät organisoidaan aktiivisessa oppimisessa? Miten tietoa hankitaan aktiivisessa oppimisessa? Mllainen on työ- ja oppimisprosessi? Miten tietoa hyödynnetään? Silloin haastatteluteemat ovat tavoitteiden asettaminen, tehtävien rakenne, tiedon hankkiminen, oppimis- ja työprosessi. Teema on tutkimusaihe, joka toisessa päässä jaetaan alaongelmiin ja tehdään tutkimuskysymyksiksi. 

Tutkimusongelma --> haastatteluteema 1 --> haastattelukysymys 1, 2, 3..

SISÄLLÖN ANALYYSI

• Aineistolähtöiset analyysimenetelmät (Grounded theory, joka on sama asia kuin sisältöanalyysi, jossa muodostetaan aineistoa selittävä malli) Käsitemalli täytyy laittaa loppuun, josta ilmenee omat tulokset. Se on kuin käsitekartta.
• Teemoittelu (tutkimusongelmaa valaiseva teema, kuulu Grounded malliin)
• Tyypittely (ryhmitellään aineisto tyypeiksi etsimällä samankaltaisuuksia, kuuluu Grounded malliin)
• Diskurssiiviset analyysitavat (tutkitaan puhuttua ja kirjoitettua kieltä eri näkökulmista)
• Keskusteluanalyysi (analysoidaan ihmisten arkista keskustelua ja puheen muotoa)

Lähteet: Aineiston analyysimenetelmiä Eskola& Suoranta 2008, 160-202

• Aineiston tarkastelu käsitteiden, luokkien, teemojen ja mallien löytämiseksi
• Aineiston haottaminen osiin ja rakentamalla uudella tavalla loogisena kokonaisuutena
• Aineisto pyritään järjestämään tiiviiseen ja selkeään myotoon kadottamatta informaatiota

Aineistolähtöisessä sisältöanalyysissä on kolme eri vaihetta

1. Aineistosta etsitään tutkimustehtävälle (ongelmalle) olennaiset ilmaukset, jotka tiivistetään tai pilkotaan pelkistetyiksi ilmaisuiksi. Alkuperäisilmaus (pitkä puheenvuoro)  --> pelkitetty ilmaus (keskustelu tulevaisuudesta) Tämä on aineiston koodaamista, pääkohtien ja tärkeiden asioiden poimimista ja tiivistämistä käytettävään muotoon
2. Aineiston klausterointi eli ryhmittely (aineistosta etsitään samankaltaisuuksia tai erilaisuuksia. Samaa asiaa ilmaisevat asiat ryhmitellään ja yhdistellään alaluokiksi ja nimitellään luokan sisältöä kuvaavalla käsitteellä) Pelkistetty ilmaus (monta erilaista esimerkkiä tulevaiuudesta, toivosta, ajatuksista) --> Alaluokka (toivon vahvistaminen) Tenttikirja sivu 110!
3. Käsitteellistäminen (abstrahointi) Luokituksia yhdistellään edelleen yläluokiksi, pääluokiksi ja yhdistäviksi luokiksi. Tavoitteena on teoreettisten kokoavien käsitteiden eli mallien muodostaminen (enemmän ja enemmän metatasoa!) Alaluokka (, keskustelu tulevaisuudesta, toivon vahvistaminen) --> yläluokka (tulavaisuuden rohkaiseminen) --> pääluokka (henkinen tukeminen)

Aineistolähtöisen sisältöanalyysin prosessi

1. Haastattelujen litterointi
2. Haastattelujen sisältöön perehtyminen
3. Pelkistettyjen ilmausten koodaaminen
4. Alaluokkien muodostaminen
5. Yläluokkien, pääluokkien ja yhdistävien luokkien muodostaminen
6. Kokoavien käsitteiden muodostaminen
7. Käsitejärjestelmien eli mallien muodostaminen

Kaikki kvalitatiiviset tutkimukset tytkivat merkitysrakenteita! Pyrkivät etsimään sieltä avainlauseet. Tutkimusaineiston induktiivinen aineistonkeruu, luokittelu ja tulkinta muodostavat integroituneen kokonaisuuden. Analysoidaan merkitysrakenteita sitä, että pyritään tunnistamaan pelkistetyt ilmaukset ja niiden samankaltaisuudet ja erilaisuudet. Tavoitteena on yhdistää pelkitettyjä ilmauksia alaluokiksi, joita edelleen yläluokiksi, pääluokiksi ja yhdistäviksi luokiksi. Päämääränä on kehittää aineistolähtöinen käsitejärjestelmä eli malli.

Luokittelun jatkuva prosessi. Työtä voi aina vain jatkaa niin kauan kun aineiston sisällön kannalta on mahdollista. Saturaatiopiste on päätepiste, eli se piste kun tutkimusta ei saa enää jatkaa. Abstrahointi on valmis, kun uusia käsitteitä, kategorioita ja niiden sisältöjä ei voi enää tuottaa.

uuden aineiston vertaaminen (uuden aineiston (opettaja 2) vertaaminen jo analysoituun aineistoon ja sen luokkiin (opettaja 1), jotta voidaan korjata ja muotoilla luokkia ja tulkintoja). Mahdollisuus tutkimusongelmien täsmentämiseen analyysin perusteella.

Jatkuvan luokittelun aikana muistiinpanojen tekeminen on tärkeää (ajatukset, havainnot, teemat, mielleyhtymät, alustavat hypoteesit, metodologiset seikat, ehdotukset jatkotutkimukselle, tiedon visualisointi, kokoainen käsitekartan avulla). Luokittelu on intuitiota, sinä päätät miten asia menee. Tutkija pystyy perustelemaan oman näkökulmansa.

Saadun mallin arviointikriteerit

• mallin ja aineiston yhteispitävyyden läheisyys
• mallin ymmärrettävyys esim. opettajien näkökulmasta
• mallin kyky olla yleisluontoinen monien erilaisten päivittäisten tapahtumien kannalta